Kaavoituksen sanakirja

Tälle sivulle on koottu kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen keskeistä sanastoa aakkosjärjestykseen. Otsikon jälkeen kerrotaan mihin lain ja asetuksen pykäliin asia viittaa.

A     K     L     M     N     O     P     R     S     T     V     Y


 

A


Ajantasa-asemakaava MRA 29 §

Ajantasa-asemakaava on koostekartta lainvoiman saaneista asemakaavoista. Lohjalla ajantasa-asemakaavaa ylläpitää kiinteistö- ja kartastopalvelut. Voimassa olevat kaavat määräyksineen on katsotavissa karttapalvelussa. Palvelu on tarkoitettu katselu- ja suunnittelukäyttöön.

Virallisia otteita ajantasakaavasta voi tilata karttatilaukset​(at)lohja.fi.​ Karttaotteet ovat maksullisia.

Alueellinen elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) 

Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden suunnittelun ja rakentamistoimen järjestämistä. Se mm. valvoo että kaavoituksessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Lohjan kaava-asioita hoitaa Uudenmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Asemakaava MRL 50-61 §

Asemakaava on yksityiskohtainen suunnitelma siitä, miten alueiden käyttö järjestetään. Sen perusratkaisu noudattaa yleiskaavaa. Asemakaavasta ilmenee, mitä kaavaan merkitylle alueelle saa rakentaa ja kuinka paljon. Usein kaava sisältää vielä yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta. Katso myös kaavaprosessi ja -vaiheet

Asemakaavamuutos

Voimassa oleva asemakaavaa kokonaan tai osalta korvaava asemakaava

Asemakaavan lainvoimaisuus ja voimaantulo MRA 93 §

Asemakaava astuu voimaan, kun sen hyväksymistä koskevasta lainvoimaisesta päätöksestä on kuulutettu. Kuulutukset julkaistaan sähköisellä ilmoitustaululla, lehdissä ja kaupungin verkkosivuilla. Jos kaavan hyväksymisestä on valitettu, voidaan asemakaava kuitenkin määrätä astumaan voimaan muilta kuin siltä alueelta, johon valituksen katsotaan kohdistuvan.

Asemakaavamuutoksen hakeminen

Maanomistaja voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista. Samalla voidaan myös anoa tonttijakoa tai tonttijaonmuutosta kaavoituksen yhteydessä. Asemakaavan laatimisesta peritään korvaus taksan mukaisesti. Lue lisä täältä

Asemapiirros

Asemapiirros on maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä rakennuslupa- ja poikkeamislupahakemuksen sekä suunnittelutarveratkaisuhakemuksen mukainen liitekartta. Asemapiirroksessa kuvataan tontti ja rakennuspaikka sekä lähiympäristö ennen ja jälkeen suunnitellun rakentamisen. Asemapiirroksen laatimisen esimerkki löytyy täältä

Ylös

 

K


Kaava

Kaava on asiakirja, jossa määrätään alueiden käytöstä ja rakentamisesta. Kaavamuotoja on kolme: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Ranta-asemakaava on yksityisen tahon laadituttama, mutta kaupunginvaltuuston käsittelemä asemakaava ranta-alueen kaavoittamiseksi pääasiassa loma-asumista varten. Katso myös kaavoituksen tasot ja ranta-asemakaava

Kaava-asiakirjat 

Kaavakartta ja kaavamääräykset muodostavat varsinaisen juridisen kaavan. Lisäksi kaava-asiakirjoihin kuuluvat kaavaselostus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja erilliset selvitykset, joita voidaan laatia tarpeen mukaan.

Kaavaehdotus MRL 65 §

Kaavaehdotus on valmisteluaineiston pohjalta laadittu lähes valmis kaava, joka asetetaan virallisesti nähtäville kaavaprosessin loppuvaiheessa. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Osalliset sekä kaupungin asukkaat voivat jättää kaavaehdotuksesta muistutuksia. Kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, mikäli muistutusten ja lausuntojen takia siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Merkitykseltään vähäinen asemakaava voidaan valmistella myös suoraan kaavaehdotukseksi ilman valmisteluaineiston julkista nähtävilläoloa, silti vuorovaikutusprosessi kaavan valmisteluaineistosta on kuitenkin aina järjestettävä osallisten kanssa riittävän laajana.  Katso myös kaavaprosessi ja -vaiheet

Kaavakartta

Kaavakartta on karttamuotoinen esitys kaavasta eli suunnitellusta maankäytöstä. Kaavakartta ja kaavamääräykset muodostavat varsinaisen juridisen kaavan.

Kaavamerkintä 

Kaavamerkinnät tarkoittavat kaavakartassa esitettyjä alueiden rajoja, käyttötarkoituksia, rakentamisen määriä ja muita alueiden käyttöä ohjaavia määrittelyjä. Kaavamerkinnät ovat pääosin kirjaimia, viivoja, rastereita ja symboleja (AO, I u ½, e=0,25.) Kaavamerkinnöistä Ympäristöministeriön sivuilla.

Kaavamääräykset

Kaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan kaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä. Määräykset esitetään kirjallisessa muodossa kaavakartan yhteydessä.

Kaavarunko

Kaavarunko on asemakaavaa yleispiirteisempi, mutta yleiskaavaa yksityiskohtaisempi, epävirallinen maankäyttösuunnitelma, jolla voidaan ohjata esim. laajalle yleiskaava-alueelle laadittavien erillisten asemakaavojen laatimisjärjestystä hyväksymiskäsittelyyn. Kaavarungolle antaa tarvittavan statuksen suunnittelun ohjausvälineenä vetovoimalautakunnan, kaupungihallituksen tai -valtuuston hyväksyntä.

Kaavaselostus  Yleiskaava MRL 40 §, MRA 17 §, Asemakaava MRL 55 §, MRA 25 §

Kaavaselostus on kaavan valmistelun aikana laadittava asiakirja, jossa kerrotaan mm. alueen historiasta, nykyoloista, suunnittelun tavoitteista, vaihtoehdoista, kaavan vaikutuksista, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä sekä valitun kaavaratkaisun keskeisestä sisällöstä.

Kaavaselostuksen sisällöstä on määritelty laissa yleiskaavojen ja asemakaavojen osalta erikseen. Yleiskaavan selostuksen sisältövaatimukset( Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §)
Asemakaavan selostuksen sisältövaatimukset (Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §)

Kaavoitettu alue

Kaavoitetulla alueella tarkoitetaan yleensä aluetta, jolla on voimassa asemakaava. Haja-asutusalueilla on osayleiskaavoitettuja alueita. Rakentamisen lupien ja joidenkin toimenpidelupien osalta yleiskaava-alue eroaa ratkaisevasti asemakaavoitetusta alueesta.

Kaavoitusohjelma

Kaavoitusohjelma ohjaa kaupungin maankäytön suunnittelua jossa määritellään tulevan vuoden sekä seuraavan vuoden kaavojen laatimista. Ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa johdonmukainen ja ennakoitava maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka ja antaa tarvittavaa tietoa kaupungin tavoitteista.

Kaavoitusohjelma sisältää ohjelmakauden yleis- ja asemakaavahankkeiden sekä muiden kaavoituksellisten suunnitteluhankkeiden aikataulut. Kaavoitushankkeiden ajoitus perustuu arvioon niiden yleisestä tarpeellisuudesta, keskinäisestä kiireellisyysjärjestyksestä sekä kaavoitukseen varatuista resursseista. Kaavoitusohjelman hyväksyy vetovoimalautakunta.

Kaavoituskatsaus

Lohjan kaupungin kaavoitus laatii kerran vuodessa kaavoituskatsauksen. Kaavoituskatsaus antaa kaavoitusohjelmaa yksityiskohtaisempaa tietoa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista suunnitelmista sekä yleis- ja asemakaavoista. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhtenä tavoitteena on parantaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaavoitukseen sekä tehdä kaavoitusta tutuksi kuntalaisille.

Kaavoituskatsaus 2018
Kaavoituskatsaus 2017
Kaavoituskatsaus 2016

Kaavoitusprosessi

Kaavan suunnittelun ja kaavan hallinnollisen käsittelyn vaiheet. Katso kaavoitusprosessin vaiheet tästä.

Kerrosala MRL 115 §

Kerrosala on yksi rakennuksen laajuutta kuvaava pinta-alakäsite. Tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Sallittu kerrosala ilmoitetaan yleensä tehokkuuslukuna tai suoraan neliömetreinä (kerrosalaneliömetreinä k-m2). Kerrosala on kerrostasojen alojen summa ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettuna. Kerrosala ei kuitenkaan sisällä kellarikerroksissa ja ullakolla kuin kaavassa erikseen määritellyt osat. Katso myös rakennusoikeus.

Kuuleminen

Valmisteltaessa kaavaa tulee osallisille varata tilaisuus mielipiteen esittämiseen määräajassa suullisesti tai kirjallisesti, ks. kaavaprosessi . Kuuleminen voidaan suorittaa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville, järjestämällä kaavaa koskeva yleisötilaisuus tai muulla sopivalla tavalla. Kuulemismenettelystä tiedotetaan tarkemmin kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Kuuleminen liittyy myös poikkeamisvaltaan, josta on säädetty MRL 171 §:ssä. Laissa edellytetään, että ennen poikkeuksen myöntämistä on kuultava naapureita sekä muita, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin poikkeaminen voi huomattavasti vaikuttaa. Lisätietoja naapurien kuulemisesta löytyy kohdasta kaavoituksen luvat

Ylös

 

L


Lainvoimaisuus / kaavan voimaantulo

Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman, jollei hyväksymispäätöksestä ole valitettu määräaikana. Kaava kuulutetaan astumaan voimaan, kun sen hyväksymispäätös on lainvoimainen. Kuulutukset julkaistaan virallisella ilmoitustaululla, ilmoituslehdissä ja kunnan kotisivuilla.

Lausunto

Kaavan eri vaiheeissa pyydetään tarvittavat lausunnot mm. maakuntaliitolta, maakuntamuseolta, alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, kaupungin eri tahoilta sekä pelastuslaitokselta. Tahot, joilta lausunto pyydetään, on lueteltu kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Ylös

 

M


Maakuntakaava MRL 25-34 §, MRA 8-15 §

Maakuntakaava on usean kunnan yhteinen yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma. Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet sekä varataan alueet esimerkiksi seudullisille ja valtakunnallisille liikenneratkaisuille sekä osoitetaan muun muassa asumiseen ja virkistykseen soveltuvat alueet.Uudellamaalla maakuntakaavan laatii Uudenmaan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava on ohjeena kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL)

Kaavoitusta ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.

Maankäyttösopimus MRL 91 §

Maankäyttösopimus on maanomistajan ja kaupungin välinen asemakaavaan tai asemakaavanmuutokseen liittyvän kaupunginvaltuuston hyväksymien linjausten mukaisen yksityisoikeudellinen sopimus, jossa osapuolet sopivat maanomistajan osallistumisesta yhdyskuntatekniikan ja palveluiden rahoittamiseen pitkälle tulevaisuuteen. Sopimuskorvaus kaupungille voi olla rahaa tai mieluummin maata. Sopimuskorvauksen määrä perustuu maanomistajan saamaan hyötyyn eli se on suhteessa maanomistajan maan arvonnousuun.

Meluntorjunta

Meluntorjunnalla eristetään melun lähde tai rajoitetaan melun leviämistä ympäristöön maankäytön, liikennesuunnittelun tai meluntorjuntarakenteiden avulla. Esimerkiksi vilkkaan väylän varteen voidaan sijoittaa muurimaista rakentamista, tai erillisiä meluaitoja / -valleja, jotka estävät melun pääsyä asuntoalueelle. Lisäksi kaavassa voidaan edellyttää esim. parvekkeiden lasittamista liikennemelun vuoksi.

Mielipide (MRL 62 §, MRA 30 §)

Mielipide on osallisten ja asukkaiden palaute kaavan aloitus- ja valmisteluvaiheen aineistosta. Osalliset ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä vireillä ja valmisteltavana olevasta kaavasta sekä siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Mielipide voi olla kirjallinen tai suullinen. Mielipide on vapaamuotoinen ja se on tarkoituksenmukaista perustella. Suositeltavampia ovat kirjalliset mielipiteet, koska niiden sanamuoto säilyy kirjoittajan tarkoittamana. Valmisteluvaiheessa saapuneille kirjallisile mielipiteille annettaan kaavaprosessin seuravaassa vaiheessa virallinen vastine.

Mielipiteen voi esittää kaavan valmisteluvaiheen aineistosta kun se on julkisesti nähtävillä tai kun vuorovaikutusprosessi muuten on käynnissä. Mielipiteen voi ilmaista vapaamuotoisella kirjeellä Lohjan kaupunki, kaupunkikehitys, kaavoitus, PL 71, 08101 Lohja tai sähköpostilla osoitteeseen kaavapalaute(at)lohja.fi.

Muistutus (MRL 65 §, MRA 27 §)

Muistutus on osallisten ja asukkaiden palaute kaavan ehdotusvaiheen aineistosta. Mikäli nähtävänä olevassa asemakaavaehdotuksessa on jotakin huomauttamista voi osallinen tehdä kirjallisen muistutuksen. Vapaamuotoinen muistutus tulee  toimittaa ennen nähtävilläoloajan päättymistä osoitteeseen kaavapalaute(at)lohja.fi tai postitse Lohjan kaupunki, kaupunkikehitys, kaavoitus, PL 71, 08100. Kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin laaditaan perustellut vastineet, jotka hyväksytään kaupunginhallituksessa. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen

Ylös

 

N


Nähtävilläolo (MRL 65 §, MRA 27 §, MRA 32 §)

Nähtävilläolo tarkoittaa, että kaava-aineisto on julkisesti kaikkien nähtävissä ilmoitetussa paikassa. Lohjalla kaavat ovat nähtävillä kaupungintalo Monkolan asiakaspalvelukeskuksessa viraston aukioloaikoina, os. Karstuntie 4, Lohja ja kaupungin verkkosivulla.

Kaavan valmisteuvaiheen nähtävilläolon aikana palautetta voi antaa sekä suullisesti että kirjallisesti.
Kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana muistutukset tulee tehdä kirjallisina. Lohjalla kaavan nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla, paikallisissa lehdissä sekä kaupungin verkkosivuilla. Nähtävilläoloaika on 30 päivää tai 14 päivää.

Ylös

 

O


OAS

Yleisesti käytetty lyhennys MRL 63 §:ssä tarkoitetusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Oikaisuvaatimus 

Täydennetään / Viranhaltijan tekemään päätökseen asiassa, joka kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla esim. maisematyölupa, poikkeamislupa tai suunnittelutarveratkaisu. Päätökseen tyytymättömillä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen julkipanosta. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen luottamushenkilöelimen käsiteltäväksi. MRL 187 §

Oikeusvaikutteinen/ oikeusvaikutukseton MRL 42-43 §

Oikeusvaikutteinen / oikeusvaikutukseton ilmaisee kaavoituksen yhteydessä sen, miten sitovia vaikutuksia kaavalla on.

Asemakaava on aina oikeusvaikutteinen, mikä tarkoittaa sitä, että rakentamisen yhteydessä siitä voi poiketa ainoastaan vähäisessä määrin. Yleiskaava voidaan laatia sekä oikeusvaikutteisena että oikeusvaikutuksettomana. Mikäli yleiskaava on oikeusvaikutteinen, se vaikuttaa sitovammin muuhun suunnitteluun. esim. asemakaavoittamiseen ja rakentamiseen ja sen perusteella voidaan, joissakin tapauksissa, myöntää suoraan rakennuslupa. Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla voidaan antaa myös rakentamis- ja toimenpiderajoituksia. Oikeusvaikutukseton yleiskaava on lähinnä kehittämispoliittinen ja strateginen suunnitelma.

Osalliset MRL 62 §

Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten mm. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset sekä viranomaistahot. Käytännössä osallinen on jokainen, joka itsensä osalliseksi katsoo.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) MRL 63 §

Kaavoituksen alkaessa laaditaan jokaisesta kaavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelyistä kaavan eri vaiheissa sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Se tulee laatia riittävän aikaisessa vaiheessa kaavan valmistelua ja sitä täydennetään tarpeen mukaan kaavaprosessin kuluessa.

Kaavan tarkoitus ja merkitys määrittelee osallistumis- ja arviointisuunnitelman laajuuden. Laajimmillaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on kuvattu:

-mitä aluetta suunnittelu koskee ja missä se sijaitsee
-millä tavoin ja mistä syystä kaavan tai -muutoksen laadinta on aloitettu
-suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet: millaiseen lopputulokseen kaavan laadinnalla pyritään
-miten arvioidaan kaavan vaikutuksia ympäristöön, palvelutarpeeseen, maankäyttöön, liikenteeseen, sopeutumisen maisemaan jne.
-ketkä ovat osallisia
-kaavan laadinnan vaiheet
-osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen kaavan tai -muutoksen eri laatimisvaiheissa
-valmistelijan yhteystiedot

Osayleiskaava

Osayleiskaava on kunnan osalle laadittu yleiskaava. Laaditaan kunnan rajatulle osalle tai jonkin teeman mukaan. Katso myös kaavoituksen tasot

Ylös

 

P



Perusselvitykset

Kaavan valmisteluaineiston laatimiseksi täytyy selvittää kaava-alueen ominaisuudet kaikin tavoin. Sitä varten laaditaan perusselvitysraportti. Perusselvitykset laaditaan yleensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa samaan aikaan, koska niistä saadaan OAS:a varten oleellista tietoa.

Puisto (VP-kaavamerkintä)

Asemakaava-alueella oleva alue, joka on tarkoitettu asukkaiden virkistykseen. Kaavoissa osoitetaan vapaa-alueita myös lähivirkistykseen (VL) ja suojaviheralueiksi (EV).

Poikkeaminen

Mikäli rakentamisessa halutaan poiketa asemakaavasta tai muista maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista, kuten rakentamisesta rantavyöhykkeelle, tarvitaan ennen rakennuslupaa poikkeamispäätös. Poikkeaminen voidaan myöntää vain erityisestä syystä rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kiellosta ja rajoituksista. Ohjeita poikkeamisluvan hakemiseen ja tarvittavat lomakkeet löytyvät kohdasta kaavoituksen luvat

Ylös

 

R


Raakamaa

Raakamaalla tarkoitetaan sellaista pääasiassa rakentamatonta ja asemakaavoittamatonta aluetta, joka lähitulevaisuudessa on tarkoitus kaavoittaa suunnitelmalliseen yhdyskuntarakentamiseen.

Rakennusjärjestys MRL 14 §

Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea mm. rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä ja suunnittelutarvealueen määrittelemistä.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) ja -asetuksessa (MRA) olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Lohjan kaupungissa noudatettava voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole toisin määrätty.

Lohjan kaupungin rakennusjärjestys löytyy rakennusvalvonnan sivuilta kohdasta Ohjeeita ja määräyksiä

Rakennuskaava

Rakennuskaava on maalaiskunnissa käytössä ollut kaavamuoto. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä vanhat rakennuskaavat tulivat voimaan asemakaavoina 1.1.2000.

Ennen nykyisen kaikkia kuntia koskevan yhdenmukaisen asemakaavajärjestelmän syntymistä taajaman rakentamista kaupungin asemakaava-alueen ulkopuolella ohjattiin rakennuskaavalla.
Rakennuskaava oli siten kaupungin asemakaavan vastine, joskaan se ei aina ollut yhtä yksityiskohtainen. Katujen sijasta rakennuskaava-alueella osoitettiin rakennuskaavateitä. Rakennuskaavassa ei osoitettu asemakaavan tapaan tontteja eikä korttelinsisäistä tonttijakoa ollut suoritettava. Nykyisin rakennuskaavan sijasta laaditaan aina asemakaava ja aikaisemmat rakennuskaavat ovat muuttuneet asemakaavoiksi.

Rakennuskielto, toimenpiderajoitus MRL 38 §, MRL 53 §, MRL 128 §,MRA 93 §

Kieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa. Kaupunki voi määrätä alueille rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen yleiskaavan ja asemakaavan laadinnan yhteydessä. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto ja toimenpiderajoitus on voimassa 5 vuotta kerrallaan, mutta kuitenkin enintään 15 vuotta. Vastaavasti asemakaavan laadinnan yhteydessä annettu rakennuskielto on voimassa 2 vuotta kerrallaan, kuitenkin enintään 8 vuotta.

Asemakaavan hyväksymispäätöstä seuraa automaattisesti rakennuskielto, joka kumoutuu vasta sitten, kun kaava saa lainvoiman. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi valitusprosessi saattaa kyseisen asemakaavoitettavan alueen rakennuskieltoon useiden vuosien ajaksi.  Alueellinen elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) voi jatkaa rakennuskieltoa senkin jälkeen kun kunnan oikeus tehdä niin on lakannut.

Rakennuslupa

Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Lupa tarvitaan myös mittavampiin korjaus- ja muutostöihin. Rakennusluvan myöntää rakennusvalvontaosasto.

Rakennusoikeus
Tontin tai rakennuspaikan rakennusoikeus kertoo, kuinka paljon tontille tai rakennuspaikalle saa rakentaa. Kaava-alueella sallitun rakennusoikeuden määrä ilmoitetaan joko tehokkuuslukuna (e) tontin kaavan mukaisesta pinta-alasta (esim. e = 0,25), rakennusoikeuslukuna kerrosalaneliömetreinä (k-m2) rakennuspaikan käyttötarkoitukselle (esim. ALK 2000) tai suoraan rajatulle rakennusalalle (esim. 220 tai 220 + t 50 jne.). Katso myös kerrosala


Rakennuspaikka

Kaava-alueella oleva rakennuskorttelin osa (tontti, tila tai määräala) tai haja-asutusalueella oleva rakentamiseen varattu määräala tai kiinteistö/tila tai tilan rakennuksille varattu tilan osa.

Rakennussuojelu

Kaavalla voidaan merkitä suojeltavaksi rakennussuojelulailla suojeltu rakennus. Joskus voidaan merkitä suojeltavaksi myös esim. kulttuurihistoriallisesti tai kyläkuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus, silloin suojelun aste on loivempi kuin rakennussuojelulailla suojellun rakennuksen osalta.

Rakentamistapaohje

Rakentamistapaohjeilla täydennetään ja selvennetään asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata alueen rakentamista siten, että lopputuloksena muodostuu yleisilmeeltään viihtyisä, hallittu ja yhtenäinen kokonaisuus.  Ohjeet käsittelevät mm. rakennuksen sijoittamista tontille, rakennuksen muotoa, materiaaleja ja värejä sekä istutuksia. Voimassa olevat rakennustapaohjeet on katsottavissa karttapalvelusta.

Ranta-asemakaava MRL 73-75, 77 §, MRA 33-36 §

Ranta-asemakaava (ent. rantakaava) on pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittu asemakaava. Suunnitellun rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maanomistajalla on oikeus laatia ranta-asemakaavaehdotus omistamalleen ranta-alueelle. Ranta-asemakaavojen prosessi Lohjalla

Ylös

 

S


Suojaviheralue (EV-kaavamerkintä)

Merkinnällä osoitetaan sellaiset lähinnä liikenneväylien varrella olevat viheralueina säilytettävät alueet, joiden tarkoituksena on pääasiassa suojata muita alueita liikenteen melu- ym. haitoilta, ja joita ei sijantinsa takia voida käyttää virkistysalueina.

Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA)
Sosiaalinen vaikutus on yksinkertaistettuna ihmiseen kohdistuvaa vaikutusta. Kaavojen yhteydessä tulee tapauskohtaisesti ja riittävässä määrin arvioida mm. kaavan vaikutukset ihmisen elinoloihin ja hyvinvointiin. Tämä tapahtuu osana muuta vaikutusten arviointia ja osana kaavoitusprosessia. Sen tulokset kerrotaan kaavaselostuksessa.

Suunnittelutarvealue Lohjan rakennusjärjestys 30 § 

Lohjan kaupungin asemakaavoittamattomasta alueesta on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta suoraan MRL:n nojalla olevien suunnittelutarvealueiden lisäksi
asemakaava-alueiden lievealueet, taajamien ja nauhamaisesti rakentuneiden maanteiden ympäristöt. Kaavoittamattomilla rannoilla on MRL 72 § mukainen suunnittelutarve.

Suunnittelutarveratkaisu

Suunnittelutarvealueelle rakentamisessa on käytössä laajennettu rakennuslupaharkinta. Suunnittelutarveratkaisun yhteydessä selvitetään mm. aiheuttaako rakentaminen haitallista yhdyskuntakehitystä. Suunnittelutarveratkaisu valmistellaan Lohjan kaavoituksessa. Uudenmaan ELY-lla on valitusoikeus kaupungin suunnittelutarveasiassa tekemistä MRL 137 §:n mukaisista päätöksistä. Ranta-alueille rakentamisessa on erilliset edellytykset (MRL 72 §). Ohjeita suunnittelutarveratkaisun hakemiseen ja tarvittavat lomakkeet löytyvät kohdasta kaavoituksen luvat

Ylös

 

T


Tehokkuusluku

Tehokkuusluku (e) ilmaisee rakennusoikeuden kerrosalan ja tontin tai kerrosalan ja rakennuspaikan pinta-alan suhteena, josta kerrosala neliömetreinä voidaan laskea. Tontin rakennusoikeus = e x tontin pinta-ala.

Toimenpidelupa

Toimenpidelupa tarvitaan sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen. Vrt. rakennuslupa.

Toimenpiderajoitus MRL 128 §

Toimenpiderajoitus koskee maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä asemakaava-alueella tai yleiskaava-alueella, jos kaavassa niin määrätään sekä eräillä rakennuskieltoalueilla.

Tontti

Asemakaava-alueella sijaitseva rakennuskortteliin kuuluva alue.

Tonttijako MRL 78-82 §, MRA 37-40 §

Rakennuskortteliin kuuluva alue jaetaan tonteiksi. Tonttijako voidaan laatia asemakaavan yhteydessä joko sitovana tai ohjeellisena. Tonttijako voidaan myös laatia erillisenä toimituksena, jolloin asemakaava toimii ohjeena. Tonttijakoa voidaan muuttaa joko asemakaavanmuutoksen yhteydessä tai erillisellä tonttijaonmuutoksella. Enemmän tietoa kiinteistönmuodostamisesta tästä.

Ylös

 

V


 

Vaikutusten selvittäminen ja arviointi MRL 9 §

Kaavaa laadittaessa tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti selvittää kaavan vaikutukset mm. luontoon, maisemaan, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen, talouteen sekä ihmisiin. Arvioidut vaikutuset löytyy kaavaselostuksesta.

Valitus 

Kunnanvaltuuston tekemään kaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta (Helsingin) hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella. Kunnallisvalitus voidaan tehdä vain laillisuusperusteilla. Valituksen voi tehdä paitsi kaavan osallinen myös kuka tahansa kunnan jäsen.

Valitusoikeus

Kaavan hyväksymispäätöksestä, maisematyölupapäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta voi valittaa vain se, jolla on valitusoikeus. Niin Kuntalaissa kuin Maankäyttö- ja rakennuslaissakin on määritelty kenellä on oikeus tehdä valitus. KL92 §, MRL 188§, 191–193 §. Katso myös oikaisuvaatimus

Valmistelija, kaavan laatija 

Vireillä olevan kaavan laatija löytyy jokaisen kaavaprosessin verkkosivulta

Valmisteluvaihe, kaavaluonnos

Kaavaluonnos laaditaan kaavaprosessin alkuvaiheessa. Se ei ole vielä kaikilta yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osalliset voivat lausua siitä mielipiteensä. Samaan kaavoitustyöhön liittyen voidaan esittää myös useampia vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia. Katso myös kaavaprosessi ja -vaiheet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet  (VAT) MRL 22-24 §

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtioneuvosto voi asettaa erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee huomioida kaavoja laadittaessa.

Vastine

Vastine kaavoitusprosessissa tarkoittaa kaavoittajan valmistelemaa (ja ehdotusvaiheen jälkeen myös kaupunginhallituksen hyväksymää) perusteltua vastausta kaavaehdotuksesta annettuun lausuntoon tai muistutukseen. Se annetaan kaavan laatimisvaiheessa kaavaehdotuksesta tehtyyn muistutukseen tai valitukseen.

Vetovoimalautakunta

Vetovoimalautakunnassa on kolmetoista (13) jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vetovoimalautakunta vastaa kaupunkikehitys- ja kaupunkisisällöt-tulosalueiden johtamisesta sekä seuraa ja valvoo toimialallaan konserniyhtiöiden, tytäryhtiöiden ja ostopalvelujen toimintaa. Lohjan kaupungin hallintosääntö.

Viranomaisneuvottelu

Viranomaisneuvottelu järjestetään kaupungin ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa valmisteltaessa yleis- ja asemakaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on maankäytön, luonnonarvojen, kulttuuriympäristön tai valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta merkittävä. Neuvottelussa selvitetään kaavan laadintaan liittyvät valtakunnalliset, seudulliset ja muut keskeiset tavoitteet. Viranomaisneuvottelu järjestetään kaavoitukseen ryhdyttäessä sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu.

Vireilletulo

Kaavoituksen vireilletulosta eli kaavoitustyön aloittamisesta ilmoitetaan, jotta osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä.  Yleensä kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla, paikallislehdissä ja kaupungin verkko-sivuilla. Vaikutuksiltaan vähäisten kaavojen vireilletulosta voidaan ilmoittaa osallisille kirjeellä.

Voimaantulo

Kun kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman kaava kuulutetaan julkisesti astumaan voimaan. Kuulutukset julkaistaan sähköisellä ilmoitustaululla, lehdissä ja kaupungin verkkosivuilla. Vaikka kaavan hyväksymispäätökseen olisi haettu muutosta hallinto-oikeudelta voi kaavan hyväksyjä kuitenkin määrätä kaavan astumaan voimaan muilta kuin valituksen alaisilta osiltaan, sen voimaanastumisen voi keskeyttää muutoksenhakuviranomainen.

Vuorovaikutus kaavoituksessa MRL linkki

Maankäyttö- ja rakennuslain yleisiin tavoitteisiin sisältyy ajatus kaavanlaatijan ja kansalaisten vuorovaikutuksesta. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lue lisää kaavoitukseen vaikuttamisesta Lohjalla.

Kaava voidaan myös valmistella suoraan kaavaehdotukseksi ilman valmisteluaineiston julkista nähtävillä pitoa, mutta silloinkin on osallisten kanssa käytävä vuorovaikutusprosessi kaavan valmisteluaineistosta.

Ylös

 

Y


Yleiskaava MRL 35–45 §, MRA 16–23 §

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja haja-asutusalueella rakentamisen lupien käsittelyä. Katso myös kaavaprosessi ja -vaiheet

Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriölle kuuluu alueiden käytön suunnittelun yleinen kehittäminen ja ohjaus sekä mm. maakuntakaavan vahvistaminen.

 

 

Ylös