Pohjavesien suojelu

Pohjavettä muodostuu, kun sadevesi virtaa maassa painovoiman vaikutuksesta alaspäin kunnes kohtaa läpäisemättömän alustan. Täällä vesikerros, eli pohjavesi, täyttää mineraalimaan avoimet tilat.



Pohjavesi

Suomessa pohjavesi on pääosin hyvälaatuista. Maakerrokset poistavat sadevedestä epäpuhtauksia fysikaalisesti, kemiallisesti ja biologisesti veden suotautuessa ja liikkuessa maaperässä. Maaperän luontainen puhdistuskyky heikkenee, jos maaperään joutuu vieraita aineita tai suodattavan kerroksen paksuus vähenee esimerkiksi maa-ainesten oton seurauksena.

Haitallisimpia aineita ovat nestemäiset kemikaalit, muun muassa öljyt, polttoaineet, liuottimet, synteettiset pesuaineet sekä kasvin- ja puunsuoja-aineet. Ne imeytyvät nopeasti maaperään ja ovat vaikeasti havaittavia ja poistettavia eikä maaperän luontainen puhdistuskyky hävitä niitä. Pienetkin kemikaalimäärät saattavat näin ollen pilata suuren määrän pohjavettä.

Uudenmaan suurimmat pohjavesiesiintymä sijaitsevat Hanko–Hyvinkää-harjualueella, johon Lohjanharjukin kuuluu. Lohjanharju on yksi merkittävimmistä pohjavesiesiintymistä Uudellamaalla ja Suomessakin. Alueella on runsaat ja hyvälaatuiset käyttövesivarat.

Lohjan kaupungilla on Lohjanharjun alueella yhdeksän pohjavedenottamoa, joista seitsemän vettä käytetään juomavedeksi sellaisenaan ilman mitään käsittelyä. Lisäksi Tytyrin kalkkitehtaan vanhalta kaivosalueelta muodostuvaa pohjavettä pumpataan käyttövedeksi.

Riskejä aiheuttavat toiminnot

Lohjanharjulla on paljon pohjavedelle riskejä aiheuttavia toimintoja. Valtatie 25 ja Hanko–Hyvinkää-rata kulkevat koko harjun pituudelta pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Näitä liikenneväyliä pitkin kuljetetaan kemikaaleja muun muassa Hangon satamasta muualle Suomeen. Maanteiden liukkauden torjunnassa käytettävää suolaa saattaa päästä pohjaveteen, jos maaperä on tien kohdalla hyvin vettä läpäisevää.

Lohjalla terveysvalvonnan vuonna 1992 tekemässä kaivovesitutkimuksessa havaittiin kohonneita kloridipitoisuuksia pääteiden varsilla olevissa kaivoissa Muijalassa, Lohjan asemalla, Vanhakylässä, Hongistossa ja Kirkniemessä. EU:n raja-arvo 25 mg/l ylittyi 37 %:ssa tutkituista kaivoista ja 19 %:ssa pitoisuus oli yli lääkintöhallituksen enimmäissuosituksen 100 mg/l. Lohjan kaupungin pohjavedenottamoilla kloridipitoisuutta seurataan säännöllisesti. Suurimmat kloridipitoisuudet vuonna 1999 havaittiin Uusniityn (40–50 mg/l) ja Myllylammen (n. 20 mg/l) pohjavedenottamoilla.

Lohjanharjun ympäristön polttoaineiden jakeluasemilla on 1990-luvulla sattunut öljy- ja polttoainevuotoja.

Lohjalla tehdyissä teollisuuden pohjavesiriskien kartoituksissa on havaittu puutteita erityisesti ongelmajätteiden ja joskus myös kemikaalien säilytystiloissa. Puutteita oli eniten pienissä laitoksissa. Tietyillä aloilla, kuten elektroniikkateollisuudessa, rakennusaineteollisuudessa ja huoltoasemilla käytetään ja varastoidaan paljon erilaisia kemikaaleja, joista osa on hyvinkin haitallisia. Riskejä pohjavesille ovat myös laajamittainen soranotto sekä asutuksen yhteydessä olevat maanalaiset polttoainesäiliöt.

Pohjavesialueilla sijaitsevien toimintojen riskien kartoittamista on toteutettu lähinnä kesäisin suoritettujen yritystarkastusten avulla, joissa on tutkittu pohjavesialueilla toimivien yritysten kemikaalien varastointia. Varastoinnin puutteita on korjattu neuvonnalla ja tarvittaessa kehotuksin.

Pohjaveden suojelu

Pohjavesien suojelussa ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää. Teollisuuden käyttöön tulisi olla tarjolla riittävästi tonttimaata pohjavesialueiden ulkopuolella.

Pohjavesialueille tulisi laatia suojelusuunnitelmat, joissa määritellään muun muassa vedenottamoiden suojavyöhykkeet, tarkistetaan pohjaveden muodostumisalueiden rajaukset, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat kohteet ja määritellään suojelutoimenpiteet. Lohjalla suojelusuunnitelmat on tarkoitus laatia kaikille pohjavedenottamoille. Ensimmäinen, Myllylammen-Porlan pohjavesiesiintymän suojelusuunnitelma valmistui keväällä 1997 ja suunnitelman päivitys valmistui vuoden 2003 alussa.

Lempolan, Takaharjun ja Lehmijärven pohjavedenottamoille on määrätty suoja-alueet vesioikeuden päätöksellä.

Lohjan pohjavesien yhteistarkkailu

Lohjan kaupunki koordinoi pohjavesien yhteistarkkailua, joka perustuu useiden eri toimijoiden ympäristölupaehtojen mukaisiin tarkkailuohjelmiin.

Lisätiedot

Susanna Komulainen
vs. johtava ympäristötarkastaja
susanna.komulainen(a)lohja.fi
puh. 044 374 0773