Pilaantuneet maa-alueet

Ihmistoiminnan seurauksena maaperään on voinut päätyä haitallisia aineita siinä määrin, että maa-alue luokitellaan pilaantuneeksi.



Maaperän pilaantumiseen liittyvissä asioissa toimivaltainen lupa- ja valvontaviranomainen Lohjan alueella on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä ympäristölupien osalta Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI).

Lisätietoa ympäristöhallinnon ymparisto.fi-verkkopalvelussa:

Vahinkojen ennaltaehkäisy

Teollisuudessa, työpaikoilla ja kotonakin käytetään ja varastoidaan hyvin monia erilaisia kemiallisia aineita. Monet niistä ovat luontoon päästessään haitallisia sekä luonnolle että ihmiselle. Pienetkin määrät pilaavat helposti ison maa-alueen. Läpäisevässä maaperässä, kuten sorassa, kemikaalit kulkeutuvat pohjaveteen asti.

Kemikaalien ympäristöriskit liittyvät usein aineiden kuljetuksiin, huonokuntoisiin varastoihin tai maanalaisiin säiliöihin. Ongelmallisia ovat myös vanhat kohteet, kuten huoltoasemat, kaatopaikat, sahat ja kyllästämöt. Ne on tiedon puutteessa saatettu sijoittaa pohjavesialueelle ilman riittävää suojausta. Vanhojen kohteiden aiemmasta toiminnasta ja käytetyistä kemikaaleista ei useinkaan ole tietoa.

Vahinkojen ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää, sillä kemikaalit saattavat pilata maaperän tai pohjavesialueen pysyvästi. Nykyisin uutta riskialtista toimintaa ei saa perustaa kaikkein herkimmille alueille, mutta rakennetuilla alueilla olemassa olevaa toimintaa on vaikea rajoittaa.

Sekä yrityksissä että kotioloissa öljyt, muut kemikaalit ja ongelmajätteet tuleekin säilyttää kunnollisissa varastoissa niin, ettei vahingon vaaraa ole.

Koko Lohjan alueella voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset ovat keskeinen työkalu, jolla Lohjan ympäristönsuojeluviranomainen pyrkii ennaltaehkäisemään maaperän pilaantumista kunnan alueella. Ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan maaperää ja pohjavettä suojelevia määräyksiä jätevesiin, maanrakentamiseen, ongelmajätteisiin sekä öljyihin ja muihin kemikaaleihin liittyen.

Pilaantuneet maa-alueet Lohjalla

Lohjalla on erityisen paljon riskialttiita kohteita. Lohjanharjulle tärkeän pohjavesialueen päälle on hyvien kulkuyhteyksien ja helpon rakennettavuuden vuoksi keskittynyt vuosikymmenien aikana asutusta, teollisuutta ja liikenneväyliä. Harjulla on toistakymmentä huoltoasemaa, yli 400 yritystä sekä useita satoja maanalaisia öljysäiliöitä. Viime vuosina huoltoasemilla ja asuinkiinteistöissä on sattunut useita paikallisia öljy- ja kemikaalivahinkoja. Polttoaineita ja kemikaaleja on päässyt maaperään ja pohjaveteenkin asti. Todennäköisesti kaikki vahingot eivät ole vielä tiedossa.

Aiemmin pilaantuneita maa-alueita Lohjalla tiedetään olevan useita, kuten Hiidensalmessa entisen sahan alueella ja Virkkalan entisen sementtitehtaan alueella. Vuoden 1999 syksyllä ympäristönsuojelutoimiston toimesta kartoitettiin Virkkalan Lähdehaankujalla sijaitsevan entisen kaatopaikan ympäristöriskejä, jotka johtivat kesällä 2001 puhdistustoimenpiteisiin.

Maaperän pilaantumisen vastuukysymyksiin sovelletaan eri säännöksiä sen mukaan, milloin saastuminen on tapahtunut. Ennen vuotta 1994 tapahtunutta pilaantumista ja ennen kyseistä ajankohtaa toimintansa lopettaneita jätteiden käsittelypaikkoja säädellään jätehuoltolailla. Sen mukaan puhdistamisvastuussa on ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttaja ja toissijaisesti alueen haltija. Käytännössä kunnat ovat usein puhdistaneet alueen, jos aiheuttaja tai kiinteistön haltija ovat laiminlyöneet velvollisuutensa.

Jätelakia sovelletaan 1.1.1994 jälkeen tapahtuneeseen maaperän saastumiseen. Jätelain mukaan puhdistamisesta vastaa ensisijaisesti maaperän likaaja, toissijaisesti kiinteistönhaltija tai kunta, jos puhdistamisvastuu on alueen haltijalle kohtuuton. Valtio voi osallistua kunnan suorittamiin puhdistustoimiin tietyin edellytyksin ns. valtion jätehuoltotyönä. Lohjan Lähdehaankujalla sijainnut vanha kaatopaikka kunnostettiin vuonna 2001 ja työ tehtiin valtion jätehuoltotyönä.

Pilaantuneen alueen kunnostus on vaikeaa ja kallista. Pilaantuneita maa-alueita puhdistetaan Suomessa pääasiassa kompostoimalla, huokosilmapuhdistuksella, betonoimalla, polttamalla korkeissa lämpötiloissa tai sijoittamalla erityiskaatopaikoille. Pilaantuneita maita on viety aiempina vuosina paljon myös käsittelemättöminä yhdyskuntajätteen kaatopaikalle, missä ne edelleen aiheuttavat haittaa.