Arkeologinen esiselvitys on valmistunut

Kevään 2025 aikana on ehtinyt valmistua koko kaava-alueen kattava arkeologinen esiselvitys. Nimensä mukaisesti selvityksen tarkoituksena on ollut tutkia ja selvittää kaava-alueen arkeologista potentiaalia sekä esihistoriallisten että historiallisten kohteiden osalta. Esiselvityksen teki pääasiassa tutkija Vesa Laulumaa alkuvuodesta 2025 apulaistutkija Aleksi Stenbergin avustuksella.

Arkeologisen esiselvityksen tulokset olivat pitkälti odotetun mukaisia. Historiallisten kohteiden määrän odotetaan kasvavan maastoinventoinneissa johtuen alueen useista historiallisista kylistä ja niihin liittyvästä asutuksesta sekä elinkeinohistoriallisista kohteista. Selvitys on julkaistu luettavaksi ja se löytyy osoitteesta https://lohja.emmi.fi/l/w–czQ-cGPp5. Arkeologisen esiselvityksen tuloksia hyödynnetään sekä yleiskaavoituksessa että muussa tarkemmassa kaupunkisuunnittelussa.

Kävelyn ja pyöräilyn kyselyyn voi nyt vastata

Kuluvan vuoden aikana työstetään myös kaava-alueen kävelyn ja pyöräilyn teemaa erityisellä, Traficomin rahoittamalla, edistämisohjelmalla. Kaupungin asukkailla ja muilla alueella liikkuvilla on mahdollisuus osallistua suunnitteluun jo sen alkuvaiheessa sähköisen kyselyn avulla. Kyselyllä selvitetään asukkaiden nykyisiä liikkumistottumuksia, kävelyn ja pyöräilyn mahdollisuuksia, kävely- ja pyöräilyverkon ongelmakohtia ja yhteystarpeita sekä haetaan ideoita kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi kaupungissa.

Kyselyyn voi vastata 13.6. asti osoitteessa https://app.maptionnaire.com/q/lohjankapy. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10-15 min. Lohjan kaupungin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä. Kyselyn tulokset julkaistaan osana edistämisohjelman raporttia. Tuloksia hyödynnetään myös Y9 taajamaosayleiskaavan päivityksessä.

Taajamaosayleiskaavan päivitystä, eli Nauhataajama 2050 osayleiskaavan luonnos on nyt valmistunut. Luonnoksessa esitettyä kaavaratkaisua ohjaa väestöskenaario, jonka mukaan vuoteen 2050 mennessä lohjalaisten määrä taajamaosayleiskaavan alueella kasvaa 2500 asukkaalla. Kaavaratkaisu koostuu neljästä pääteemasta, joiden muutosta kaava-alueella vuoteen 2050 mennessä, on esitetty kaavassa. Näitä teemoja ovat asuminen, liikkuminen, kauppa ja työpaikat, joita täydentävät esimerkiksi monimuotoisen luonnon huomioiminen ja taloudellisuus. Koko kaavatyöhön on kytketty myös yleinen tavoite ilmastonmuutoksen hillinnästä.

Kohtuullinen väestönkasvu mahdollistaa Lohjan kehittymisen pääpiirteittäin sellaisena kuin sen nyt tunnemme. Lohjan keskusta säilyy selkeänä ja kehittyvänä pääkeskuksena ja Virkkala alakeskuksena. Tilaa vaativan kaupan palvelut säilyvät ja kehittyvät Lempolassa ja Tynninharjulla.

Asumisen kaavaratkaisun periaatteena on hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentämällä sitä. Uudet asuinrakentamisen kohteet ovat siis jo olemassa olevassa taajamarakenteessa. Täydennysrakentaminen jo rakennetun infran ja valmiiden palveluiden äärelle on taloudellista ja ekologista. Kaavaluonnoksen ratkaisu ohjaa hajarakentamista myös taajaman ulkopuolella. Lohjalla nämä taajaman läheiset haja-asutusalueet ovat pitkälti rakentuneet täyteen. Pääpaino hajarakentamisessa on asetettu olemassa olevien rakennuspaikkojen hyödyntämiseen esimerkiksi mahdollisuudella korvata vanha asuinrakennus uudella tai laajentamalla vanhaa. Varsinaisia uusia rakennuspaikkoja kaavaratkaisu ei kaavarajauksen mukaiselle haja-asutusalueelle mahdollista.

Vaikka julkisesta keskustelusta voisi joskus ymmärtää toisin, ei taajamaosayleiskaavassa päätetä ratahankkeista. Niiden suunnittelu tapahtuu yhteistyössä eri kaupunkien, kuntien ja valtion kesken ja ratahankkeiden käynnistymiseen ei Lohja ja lohjalaiset voi yksin vaikuttaa. Luonnoksessa esitetty kaavaratkaisu kuitenkin mahdollistaa ratahankkeiden toteutumisen, jos niihin tulevaisuudessa ryhdytään. Raideliikenteen asemaverkosto on kaavakartassa kuitenkin päivitetty vastaamaan uusimpia suunnitelmia. Aiemmin suunniteltuja asemapaikkoja osoitetaan kaavassa siis poistuvaksi mutta Lohjansolmun, keskustan ja Ventelän asemapaikat tai niiden merkinnät eivät muutu. Lohjansolmu ja keskusta-alue eivät kuulu kaava-alueeseen.

Kaavan tavoitteena on edistää joukkoliikenteen käyttöä. Yhteydet sekä kaupungin sisäisesti että pääkaupunkiseudulle pyritään suunnittelemaan sellaisiksi, että ne palvelevat kuntalaisia mahdollisimman hyvin. Joukkoliikennereittien täydennykset on suunniteltu niin, että kaavan mukainen ratkaisu toimii myös pelkän bussiliikenteen varassa.

Joukkoliikenteen kokonaisvaltaisen tarkastelun lisäksi myös pyöräilyverkostoa pyritään kehittämään. Pyöräilyn kaavaratkaisussa osoitetaan niin sanotut laatukäytävät, jotka kuljettavat pyöräilijät sujuvasti ja turvallisesti koko nauhataajaman läpi yhdistäen merkittävimmät asumisen, koulujen, työpaikka-alueiden ja kaupan keskittymät. Lisäksi kaavassa on mahdollistettu laadukkaat pyöräily-yhteydet naapurikuntiin. Osana kaavatyötä kaupunki laatii kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, jonka tavoitteena on parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita, turvallisuutta ja houkuttelevuutta Lohjalla. Työn painopiste on nauhataajaman arkiliikkumisessa, ja sille on myönnetty Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin avustus.

Kaavaratkaisulla pyritään lisäämään työpaikkojen määrää ja omavaraisuutta. Samalla pyritään edistämään kiertotaloutta saattamalla toisistaan hyötyviä toimintoja yhteen ja mahdollistamaan monipuolisempi elinkeinorakenne. Työpaikka-alueet on sijoitettu pääasiassa isojen väylien tai joukkoliikennereittien ja pyöräilyn laatukäytävien läheisyyteen.

Kaava on nähtävillä nyt huhtikuussa, jolloin siitä saa esittää mielipiteensä. Tule mukaan jakamaan näkemyksesi Lohjan tulevaisuudesta ja vaikuta siihen millainen Lohja vuonna 2050 on. Kaava-aineisto on kokonaisuudessaan nähtävillä netissä ja kaupungintalolla Monkolassa. Oman mielipiteen voi lähettää kirjeitse kaavoitukseen (Lohjan kaupunki, kaupunkikehitys, kaavoitus, PL 71, 08101 Lohja) tai sähköpostitse osoitteeseen kaavapalaute(at)lohja.fi.

Kaavan valmisteluaineisto on nähtävillä nettisivuilla lohja.fi/Y9

Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 8.5. – 31.5.2024., jonka aikana toivoimme palautetta asukkailta sekä lausuntoja viranomaisilta ja muilta tahoilta. Pyysimme palautetta erityisesti kaavan luonnosvaihtoehdoista ja suunnittelun lähtökohdista. Kaava-aineistoa käytiin esittelemässä kaikille avoimissa tilaisuuksissa kolmessa eri aluetoimikunnassa: Kaupunkikeskusta, Karstu-Paloniemi-Routio sekä Etelä-Lohja. Lisäksi kaavavalmistelijat oli mahdollista tavata 30.5. pääkirjastolla sekä Teamsin välityksellä. Asukastilaisuuksien lisäksi lausunnonantajille järjestettiin oma tilaisuus kaavan valmisteluvaiheessa. Kaikista nähtävilläolon aikana saadusta palautteesta ja lausunnoista on koostettu raportti, joka löytyy tämän sivuston ylälaidasta.

Asukaspalautteita saatiin sähköpostitse (7 kpl), karttapalautteena (7 kpl) sekä suullisesti (3 kpl), joiden lisäksi aineisto sisältää aluetoimikunnissa kirjatut palautteet. Aluetoimikuntiin osallistui yhteensä 44 asukasta eri puolilta Lohjaa. Monkolassa pidetyn Kaupunkikeskustan aluetoimikunnan tilaisuuteen osallistui 18 asukasta, Karstu-Paloniemi-Roution aluetoimikuntaan 7 ja Etelä-Lohjan aluetoimikuntaan 19 asukasta. Osallistujat olivat erittäin aktiivisia ja kaikissa tilaisuuksissa nousikin esille paljon kysymyksiä ja keskustelua.

Asukaspalautteet on jaoteltu kaavan teemojen mukaisesti: liikkuminen ja liikenne, asuminen, palvelujen ja työpaikkojen sijoittuminen, kulttuuri- ja ympäristöarvot, kaavan taloudellisuus, kaavan vaihtoehdot sekä alueiden kehitys.

Palautteissa korostui varsinkin liikenteen teema, erityisesti raidehankkeet: Länsirata eli Helsinki-Turku välin junayhteys sekä Espoo-Vihti-Lohjan välin taajamarata. Länsirata sai osakseen sekä kannatusta että vastustusta, kun taas taajamarata pelkästään kannatusta. Liikenteen osalta selvästi esiin nousi myös Lohjan seudun linja-autoliikenne. Joukkoliikennettä haluttaisiin laajentaa niin, että se kattaisi myös Tynninharjun, Lempolan, Roution ja Virkkalan kokonaisuudessaan. Yhteys Virkkala-Helsinki välillä koetaan toimivaksi. Se palvelee myös Muijalassa asuvia. Liikenteen osalta puhututti myös henkilöliikenteen vaikutukset kaupan kehitykseen.

Palveluiden ja työpaikkojen sijoittuminen pitää sisällään kaavan teemat: kauppa, työpaikka-alueet ja palveluverkko. Näiden osalta päällimmäisenä asukkaat kokevat, että Lohjan aluerakenne on sekava. Asukkaat toivovatkin, että kaavassa kohdennettaisiin alueille tiettyjä toimintoja nykyistä ”sillisalaattia” selkeyttämään. Lisäksi esiin nousi myös Lempolan kauppa-alueen kehittäminen. Osa koki, että Lempolaan tulisi lisätä kauppaa, kun toiset taas kokivat alueen kehittämisen ohjaavan koko taajaman kehitystä väärään suuntaan.

Asukkaat toivoivat asumista lisättävän mm. Muijalan, Roution ja Virkkalan alueille. Keskustelua herätti myös täydennysrakentaminen sekä asumisen taloudellisuus. Nukkumalähiöiden syntyminen halutaan ehdottomasti välttää.

Kulttuuri- ja ympäristöarvoissa esiin nousivat toiveet rantareitin suhteen. Reitti voisi ulottua Routiolta Lasitehtaan rantaan saakka. Myös eläin- ja kasvilajien huomioiminen puhutti. Asukkaat olivat tyytyväisiä siihen, että ekologisen verkoston selvityksessä on huomioitu myös eläinten kulku. Kaavan aikana tehdyt selvitykset mietityttivät ja asukkaat halusivatkin tietää, mitä selvityksiä on tehty, ja millä perusteella suojeltavat alueet ja lajistot määritellään.

Kaavan taloudellisuuden näkökulmasta Lohjansolmun kehittäminen aiheutti huolta. Asukkaat kokivat, ettei Länsiradan toteutuminen ole ollenkaan varmaa, joten suunnittelutyö voi mennä hukkaan. Taloudellisemmaksi koettiin Hanko-Hyvinkää taajamaradan muuttaminen henkilöliikennekäyttöön.

Kaavan vaihtoehdoista selkeästi eniten kannatusta sai vaihtoehto C. Sen eduiksi on mainittu vaihtoehtoa tukeva nykyinen infra sekä jo olemassa olevat asuinalueet. A ja B vaihtoehtojen suhteen asukaspalautteissa heräsi huoli siitä, että keskustan eteläpuoliset kaupunginosat kärsisivät kohtuuttomasti kasvun epätasaisesta jakautumisesta kaupungissa. Kuitenkin myös A ja B vaihtoehdot saivat kannatusta. A vaihtoehto koetaan selkeäksi palvelujen ja väestön keskittämisen ansiosta. B vaihtoehdon kannatus perustuu yleisesti Lempolan alueen positiiviselle kehitykselle kaupan monipuolisten palveluiden sekä väestönkasvun myötä. Tässä suhteessa C vaihtoehto sai vastustusta, sillä siinä Lempolan kehittäminen ei asukkaille näyttäydy yhtä tehokkaana kuin muissa vaihtoehdoissa.

Kommentteja saatiin myös kaavan teemojen ulkopuolelta, yleisesti aluekehitykseen liittyen. Kehittämistä toivottiin Lempolan, Muijalan, Roution, Pitkäniemen, keskustan sekä Lohjansolmun alueille. Näiden lisäksi toivottiin kiinnittämään huomiota myös kaavan ulkopuolella oleviin alueisiin Sammattiin ja Karjalohjaan sekä yleisesti Lohjanjärven ympärillä.

Asukaspalautteiden lisäksi raportti sisältää valmisteluvaihetta koskevat lausunnot. Lausuntopyyntöjä lähetettiin 33 toimijalle sisältäen kaupungin toimialoja, valtion viranomaisia sekä muita yhteisöjä. Lausuntoja saapui 17 kappaletta. Lausunnon jätti muun muassa Länsi-Uudenmaan ELY-keskus, Vihdin ja Siuntion kunnat sekä Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ry.

Lausunnot on tiivistetty ja jaoteltu seuraaviin teemoihin sisältäen sekä kaavan teemoja että muita esiin nousseita aihepiirejä: kaavan vaihtoehdot (A, B ja C), väestön kehitys, asuminen ja täydennysrakentaminen, liikenne, työpaikka-alueet, kauppa, palveluverkko, luontoarvot ja luonnonsuojelu, metsät, kulttuuriympäristö, virkistys, pohja- ja pintavedet, energia, selvitystarpeet, vaikutusten arviointi, kaavakartan esitystapa, kaavan jatkotyö sekä muuta.

Nauhakaupunki 2050 -kaavan valmisteluvaiheesta voi antaa palautetta 8.-31.5.

Osayleiskaavasta on laadittu kolme vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan asumisen, kaupan ja kestävän liikkumisen pääteeman osalta. Työpaikka-alueista on tässä vaiheessa kaavaprosessia laadittu yksi profilointi. Aiemmassa uutiskirjeessä mainitut selvitykset toimivat vaihtoehdoissa esitettyjen ratkaisujen pohjana. Vaihtoehtoihin kannattaa tutustua täällä.

Muijalan koulun 4. luokka osallistui kaavan laatimiseen kuuden työpajan muodossa, jotka järjestettiin oppitunneilla pääasiassa syksyllä 2023. Työpajoissa käytettiin useita erilaisia menetelmiä, joilla saatiin lasten näkemyksiä ja arvoja fyysiseen ympäristöön liittyen kartoitettua. Työpajojen töitä pääsee katsomaan kaupungintalo Monkolan (Karstuntie 4) 1. kerroksen pääaulassa toukokuun alusta elokuuhun.

Lapset visioivat, millainen on heidän tulevaisuutensa Lohja. Lasten julisteissa näkyvät kulutusyhteiskunnan arvot ja toive kauppakeskuksista ajanviettopaikkana. Heillä on vahva sosiaalinen omatunto, sillä kaikille halutaan samat mahdollisuudet. Harrastukset korostuvat lasten arjessa siinä, missä luonto tarjoaa paikan, jossa toimia, ja jolla on itseisarvoa.

Oppilaat piirsivät koulumatkansa kolmannessa työpajassa, kun taas neljännessä työpajassa he toimivat oppaina koulun lähiympäristössä. Lisäksi lapset asettivat mielipaikkansa kartalle sekä luonnostelivat Muijalaan uutta ympäristöä piirtämällä. Lapset lähiympäristönsä asiantuntijoina -selvitys löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Syksyn 2023 aikana tullaan käynnistämään useita kaavatyötä ohjaavia konsulttivetoisia selvityksiä, joista kaupan selvitys on ensimmäinen. Muita käynnistyviä selvityksiä on ainakin seuraavista teemoista: energia, kestävä liikkuminen, luonto ja työpaikka-alueet. Kaavoituksen omana työnä on jatkettu täydennysrakentamisen selvityksen laatimista. Kokoamme ja analysoimme parhaillaan kaavan lähtötietoja ja aloitusvaiheen palautteita. Kaavoitus järjesti työneuvottelun syyskuussa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa, minkä lisäksi olemme käyneet kuvaamassa nauhataajaman asuinalueita.

Syyskuussa on käynnistynyt kaupan selvitys, jonka päätavoitteena on kauppojen määrien ja sijaintien määritteleminen nauhataajaman alueelle. Kaupan liiketilojen laatua tarkastellaan päivittäistavarakauppojen, erikoiskauppojen, tavaratalojen ja tilaa vaativien kauppojen näkökulmasta. Selvitystä laatii konsultti, jota ohjaa Lohjan kaavoitus apunaan kaupungin yrityspalvelut. Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Kaupan selvityksessä kartoitetaan ensin nauhataajaman kauppojen ja niiden keskusten nykytilanne, jossa on mukana kauppaa mahdollistavien asemakaavojen ajantasaisuuden tarkastelu. Seuraavaksi työssä analysoidaan kaava-alueen kauppojen saavutettavuutta, kaupan yleisiä kehitysnäkymiä, kauppojen markkina-aluetta väestön ja ostovoiman osalta sekä kauppojen liiketilatarvetta vuosille 2035 ja 2050. Yleiskaavan lähtökohdat, joita ovat muun muassa Maankäyttö- ja rakennuslaki kaupan säädöksineen sekä Uudenmaan maakuntakaava, auttavat luomaan vaihtoehdot nauhataajaman kauppojen kehitykselle. Näiden vaihtoehtojen pohjalta laaditaan vaikutusten arviointi, mitä tulee Lohjan kauppoihin, seudulliseen kaupan verkkoon, kauppojen saavutettavuuteen sekä niiden kilpailumahdollisuuksiin.

Kaupan vaihtoehdoista valikoituu kaavaprosessin myötä lopulta yksi ratkaisu, joka viedään kaavaehdotukseen. Kaupan selvitys ja tasapainoisen kaupan kehityksen teema edesauttavat asemakaavojen sujuvuutta ja mahdollistavat toimivan nauhataajaman. Kaavalla on mahdollista parantaa yleisesti kaupan toimintaedellytyksiä.

Touko-kesäkuussa järjestettiin osayleiskaavan aloitusvaiheen kuuleminen. Pidettiin myös viisi asukastilaisuutta, joissa annettiin runsaasti palautetta erilaisista aiheista koskien nauhakaupungin eri osia. Yhteenveto saadusta palautteesta löytyy tämän linkin takaa.

Asukkaat antoivat tilaisuuksissa arvokasta palautetta ja mielipiteitä eri aiheista, luoden näin vahvan osallistumisen ja yhteisöllisyyden tunteen. Yksi keskustelua herättänyt aihe oli Lempolan kehittäminen – toiset asukkaat olivat huolissaan siitä, että Lempolan kaupat heikentäisivät keskustan elinvoimaisuutta, kun taas toiset näkivät sen kehitettävänä kaupallisena keskittymänä. Lisäksi alueen liikenneturvallisuuden parantaminen nousi esiin.

Joukkoliikenteen kehittämistä koskevassa palautteessa asukkaat toivoivat parempaa sujuvuutta ja kattavampia yhteyksiä. Erityisesti kiitettiin Virkkalasta Helsinkiin suuntautuvaa joukkoliikenneyhteyttä, mutta toisaalta ilmaistiin huolta siitä, että joukkoliikenteellä ei pääse kouluihin ja kauppoihin eikä riittävästi poikittaisliikennettä ole tarjolla. Asukkaat toivoivat tulevaisuudessa toimivia yhteyksiä  Routiolta Lohjansolmuun ja myös Lohjan keskustan ja Virkkalan kytkemistä henkilöjunaliikenteenverkkoon. Tämä korostaa muun muassa asukkaiden halua kehittää kestävää elämäntapaa.

Virkkalaa koskevassa palautteessa asukkaat korostivat Virkkalan elinvoimaisuutta säilyttämisen tärkeyttä ja toivoivat ratkaisuja Hanko-Hyvinkää-radalla tapahtuviin muutoksiin nykyisen katuverkon avulla. Lisäksi Inkoon mahdollinen tehdashanke nähtiin potentiaalisena alueen kehityksen vauhdittajana.

Routiolle toivottiin esteettömiä asuntoja ja parannuksia joukkoliikenteeseen, erityisesti Lohjan keskustan suuntaan. Myös Hiittisten alueen kehittäminen asumiseen tuotiin esiin.

Keskustan kehittämiseen liittyen asukkaat osoittivat kiinnostusta Pitkäniemen, Torin alueen ja Pentinkulman suunnitteluhankkeita kohtaan. Keskusteluissa korostuivat toiveet Pitkäniemen kulttuuriarvojen säilyttämisestä, vastustettiin Pentinkulman lisärakentamista ja pohdittiin keskustan pysäköintiratkaisujen kehittämismahdollisuuksia.

Asukkaiden mielenkiinnon kohteena oli myös yritysten pitovoiman parantaminen. He halusivat tukea ja vahvistaa olemassa olevia yrityksiä, lisätyöpaikkojen luomista ja teollisuusalueiden uudelleenjärjestelyjä pidettiin tärkeinä. Moottoritien näkyvyys nähtiin yhtenä tapana houkutella ja vahvistaa yritystoimintaa alueella.

Muina aiheina asukkaat toivoivat lisää pyöräteitä ja niiden parantamista, keinoja houkutella uusia asukkaita Lohjalle sekä olemassaolevien virkistysalueiden säilyttämistä.  Lohjansolmun asemanseudun suunnittelun sijaan tulisi elävöittää Virkkalaa.

Lohjan kaupungin kaavoitus haluaa kiittää lämpimästi kaikkia asukkaita, jotka osallistuivat aktiivisesti kaupungin järjestämiin infotilaisuuksiin! Rohkaisemme asukkaita jatkossakin osallistumaan kaavoitukseen ja tuomaan arvokkaan panoksen Lohjan kaupungin kehittämiseen.

Seuraava uutiskirje ilmestyy elo-syyskuussa, ja sen aiheena ovat aloitusvaiheesta tulleet lausunnot. Keräämme kaava-alueen lähtötietoja elo-syyskuussa muun muassa asumisesta, työpaikoista ja luontoarvoista. Täydennysrakentamisen selvitystä edistetään omana työnä. Syyskuussa käynnistämme myös konsulttivetoisia selvityksiä, joista ensimmäisinä lähtevät liikkeelle kaupanselvitys ja energiaselvitys.