Maankäytön rakenne 2013-2037

Lohjan kaupungin maankäytön rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä Lohjalla vuosina 2013 - 2037.


Maankäyttörakenne 2013-2037

Lohjan kasvustrategian vision mukaan Lohja on kaupunki ja maaseutu yhdessä ja sujuvan arjen kaupunki pääkaupungin lähellä. Maankäytön rakenne tukee kasvustrategian kärkihankkeita, jotka ovat:

1) Kasvava Lohja – taajamarata Lohjalle
2) Tasapainoinen talous
3) Hyvät peruspalvelut
4) Laadukas ympäristö
5) Toimiva tietoyhteiskunta

Maankäytön rakennemalli karttapalvelussa

Rakennemalli perustuu maankäytön vyöhykkeisiin, joita ovat:
Lohjan keskusta – Nauhataajama – Nauhataajaman alakeskus – Nauhataajaman lievealue
Palvelutaajama – Palvelutaajaman läheinen maaseutu
KehäV Yrityslohja – E18 Yrityslohja – Yrityslohja
Sininen Lohja – Sininen kylä
Vapaa-ajan Lohja – Metsälohja – Maaseutulohja – Maaseutukylä – Taajaman läheinen kylä

Kullekin vyöhykkeelle on esitetty: suositeltava maankäyttö, suunnittelun reunaehdot, ohjauskeinot ja alueen kehityksestä kertovat mittarit. Maankäytön kehityskuva ja rakennemalli on laadittu Lohjan kaupungin kaavoituksessa. Kyseessä on hyvin yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka pohjautuu Lohjan kasvustrategian 2013-2015 yhteydessä maankäyttöön liitettyihin painotuksiin ja tavoitteisiin.

Kaupunginvaltuuston päätös 14.5.2014
Maankäytön rakenne 2013-2037
Maankäytön rakenne 2013-2037_A3
Maankäytön selvitykset (merkkien selitykset)
Kolmen vaihtoehdon vaikutusten arviointi 24.1.2014


Maankäytön rakennemallin 2013-2037 toteutumista seurataan. Kaupunkisuunnittelulautakunta on merkinnyt tiedoksi maankäytön rakennemallin seurannan, joka on päivätty 4.5.2016.

Maankäytön rakennemallin 2013-2037 seurantaa on toteutettu väestönkehityksen ja vakituista uutta asumista koskevien suunnittelutarveratkaisujen tarkastelun osalta. Alueittaisen tiedon koonnissa on hyödynnetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR/Suomen ympäristökeskus) tietoja vuosilta 2012-2014 sekä kaupungin lupatietoja.

Maankäytön rakennemalli 2013-2037 seurantaraportti 4.5.2016