Sisätilojen ongelmat

Asunnon ja muun oleskelutilan olosuhteiden on oltava sellaiset, ettei niistä aiheudu tiloissa oleskeleville terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan sisätilasta johtuvaa altistumista, josta voi seurata oireilua tai sairastumista. Mikäli saat oireita, joiden epäilet liittyvän sisäilmaongelmiin, otathan yhteyttä lääkäriin oireiden selvittämiseksi. Terveysvalvonta ei ota kantaa oireisiin, ainoastaan sisätiloissa esiintyviin poikkeaviin olosuhteisiin. Tällaiset poikkeavat olosuhteet voivat olla homeet, erilaiset kemialliset yhdisteet, pöly, puutteellinen ilmanvaihto tai sisämelu. Terveysvalvonnan tehtävänä on mahdollisen terveyshaitan aiheuttavan olosuhteen toteaminen sekä kehotusten tai määräysten antaminen terveyshaitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi, jos sisätilasta vastaava taho ei ryhdy toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi tai poistamiseksi. Terveysvalvonta ei tee varsinaisia sisäilmatutkimuksia, vaan niiden teettämisestä vastaa aina kiinteistön omistaja. Terveysvalvonta ei tee asuntoihin liittyviä kuntotarkastuksia, esim. kaupantekoa varten. Terveysvalvonta ei myöskään ota kantaa korvausasioihin riitatilanteessa. Mahdolliset riita-asiat ratkaisee oikeuslaitos.


Toimintaohjeita eri tilanteissa:

Koulut, päiväkodit ja muut julkiset tilat
Omassa omakotitalossa
Osakehuoneistossa
Vuokra-asunnossa
Työpaikalla
Melu sisätiloissa
Radonmittaukset
Ohjeita asuntokauppaa suunnittelevalle

 

Koulut, päiväkodit ja muut julkiset tilat

Ota yhteyttä laitoksen johtajaan. Koulutiloihin liittyvistä oireista tulee aina ilmoittaa rehtorin lisäksi myös kouluterveydenhuoltoon. Valvonta-alueemme kunnilla on valmiit toimenpidemallit sisäilmaongelmia varten, joten on tärkeää ilmoitta asiasta ensin laitoksen johtajalle. Voit tarvittaessa myös ilmoittaa epäilyksistäsi terveysvalvontaan. Terveysvalvonta voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin.

 

Omassa omakotitalossa

Nopeimmin saat terveyshaitan selvitettyä kääntymällä suoraan kuntoarvioita tai sisäilmaselvityksiä tekevien yritysten puoleen. Tärkeintä on saada selville sisäilmaongelman aiheuttaja, ja sen jälkeen suunnitella sekä toteuttaa tarvittavat korjaustoimenpiteet. Terveysvalvonta ei tee varsinaisia sisäilmatutkimuksia, vaan arvioi selvitystarpeen ja velvoittaa tarvittaessa tilojen omistajaa ryhtymään toimenpiteisiin. Voit tarvittaessa olla yhteydessä terveystarkastajiin lisäohjeita saadaksesi.

Jos olet teettänyt sisäilmaselvitykset ja tarvitset virallisen lausunnon terveyshaitasta, voit pyytä lausunnon terveysvalvonnasta. Lausunto kirjoitetaan selvitysraporttien perusteella. Lausunto on maksullinen. Huomioitavaa on, että raportin tekijällä on oltava terveydensuojelulain 49 §:n mukainen pätevyys. Käytännössä tämä tarkoittaa sertifioitua rakennusterveys- tai sisäilma-asiantuntijaa. Päteviä asiantuntijoita voi hakea sertifikaattihaku -sivuston kautta. Homekoiratutkimuksen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä ei voida käyttää viranomaisvalvonnassa, eikä niiden perusteella oteta kantaa mahdollisen terveyshaitan esiintymiseen tiloissa. Laboratoriotutkimuksista on säädetty terveydensuojelulain 49a §:ssä. Hyväksytyt testauslaboratoriot löytyvät Valviran sivuilta.

 

Osakehuoneistossa

Ota aina ensin yhteyttä taloyhtiön edustajaan tai isännöitsijään. Taloyhtiölle on aina annettava riittävästi aikaa mahdollisille toimenpiteille. Jos taloyhtiö ei kuitenkaan ryhdy selvittämään tai korjaamaan terveyshaittaa, voit ottaa yhteyttä terveysvalvontaan. Osakkeenomistaja voi pyytää terveydensuojelulain mukaisen asunnontarkastuksen täyttämällä lomake-osiossa olevaa asunnontarkastuspyyntölomaketta. Pyynnön jälkeen terveysvalvonta ilmoittaa kaikille osapuolille kirjallisesti asian vireille tulosta. Terveystarkastaja ottaa erikseen yhteyttä ja sopii asukkaan kanssa tarkastusajankohdan, johon asianosaisilla on oikeus osallistua. Tavoitteena on, että asunnontarkastus tehdään kahden kuukauden sisällä asunnontarkastuspyynnöstä. Tarkastuksella arvioidaan, esiintyykö terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita tai tarvetta lisäselvityksille. Arvio tehdään pääasiassa aistinvaraisesti ja tarvittaessa perusmittauksien avulla. Terveystarkastaja ei ota näytteitä esim. mikrobitutkimuksia varten. Asunnontarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, jossa esitetään mahdolliset jatkotoimenpiteet. Mahdollisista terveyshaitan selvittämiseksi tehtävistä lisätutkimuksista vastaa taloyhtiö, ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen. Mikäli päädytään lisäselvityksiin, terveyshaitan selvittämisprosessi yleensä vie useita kuukausia.

Mikäli asunnossasi on tehty remontti, esim. kosteusvaurion jälkeen, ja epäilet sen olevan riittämätön, otathan ensisijaisesti yhteyttä rakennusvalvontaan. Terveysvalvonta ei arvio korjausmenetelmiä tai korjaustapaa, sillä korjaustyöhön sovelletaan maankäyttö- ja rakennuslakia, jonka valvonnasta vastaa kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

 

Vuokra-asunnossa

Ota aina ensin yhteyttä kiinteistön isännöitsijään ja/tai omistajaan. Jos isännöitsijä tai omistaja ei ryhdy selvittämään tai korjaamaan terveyshaittaa, voit ottaa yhteyttä terveysvalvontaan. Vuokralainen voi pyytää terveydensuojelulain mukaisen asunnontarkastuksen täyttämällä lomake-osiossa olevaa asunnontarkastuspyyntölomaketta. Pyyntöä ei kuitenkaan oteta käsittelyyn, eikä tarkastusta tehdä, mikäli olet jo muuttanut pois asunnosta. Pyynnön jälkeen terveysvalvonta ilmoittaa kaikille asianosaisille, sekä mahdollisen taloyhtiön edustajalle, kirjallisesti asian vireille tulosta. Terveystarkastaja ottaa erikseen yhteyttä ja sopii asukkaan kanssa tarkastusajankohdan, johon asianosaisilla on oikeus osallistua. Tavoitteena on, että asunnontarkastus tehdään kahden kuukauden sisällä asunnontarkastuspyynnöstä. Tarkastuksella arvioidaan, esiintyykö terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita. Arvio tehdään pääasiassa aistinvaraisesti ja tarvittaessa perusmittauksien avulla. Terveystarkastaja ei ota näytteitä esim. mikrobitutkimuksia varten. Asunnontarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, jossa esitetään mahdolliset jatkotoimenpiteet. Mahdollisista terveyshaitan selvittämiseksi tehtävistä lisätutkimuksista vastaa kiinteistön omistaja, ulkopuolista asiantuntijaa käyttäen.

 

Työpaikalla

Ota yhteyttä työnantajaasi sekä työpaikkasi työsuojeluorganisaatioon. Työsuojeluviranomaisena toimii Aluehallintovirasto. Terveysvalvonta ei osallistu työpaikkojen sisäilmaongelmien selvittämiseen.

 

Melu sisätiloissa

Toiminnan aiheuttamasta melusta vastaa melun aiheuttaja. Mikäli melusta on haittaa, tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä toiminnan harjoittajaan ja ilmoittaa tälle häiritsevästä melusta sekä keskustella mahdollisuuksista vähentää melua. Mikäli tämä ei tuota tulosta voi asiasta olla yhteydessä terveysvalvontaan. Terveysvalvonta tekee tarvittaessa alustavia melumittauksia tilanteen arvioimiseksi. Yksittäiset tai harvoin esiintyvät meluhaitat, eivät pääsääntöisesti johda toimenpiteisiin. Tällaiset haitat ovat esim. talvikunnossapitoon liittyvä auraus tai tilapaiset rakentamisesta aiheutuvat meluhaitat. Meluvalitus on tehtävä terveysvalvonnalle kirjallisesti.

Kiinteistön ulkopuolelta kantautuvaan meluun liittyvät kysymykset kuuluvat pääsääntöisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminta voi olla luvanvaraista tai vaatia ilmoitusmenettelyn. Luvista ja ilmoitusten käsittelystä vastaa ympäristönsuojeluviranomainen. Ulkona koetusta häiritsevästä melusta kuuluu niin ikään ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Rakentamislainsäädännössä on enimmäisarvoja teknisten laitteiden (esim. ilmalämpöpumput ja ilmanvaihtokoneet) aiheuttamalle melulle. Teknisten laitteiden aiheuttamasta melusta kannattaa keskustella kunnan rakennusvalvonnan kanssa.

Tilojen käyttäjistä aiheutuva melu, esimerkiksi häiritsevä elämäntapa asunnossa, lasten äänet, koiran haukunta, pianon soitto yms. eivät ole terveydensuojelulain tarkoittamaa melua, vaan on järjestyksenpitoon liittyvä kysymys. Kyseisissä asioissa tulee aina kääntyä taloyhtiön tai isännöitsijän puoleen. Järjestyslainsäädännön piiriin kuuluvan häiriköinnin valvonnasta vastaa viime kädessä poliisiviranomainen.
Terveysvalvonta ei puutu liikenteen aiheuttamaan meluun. Häiritsevästä liikennemelusta voi olla yhteydessä Aluehallintovirastoon tai kunnan kaavoitusasioista vastaavaan tahoon.

 

Radonmittaukset

Sisäilman radonpitoisuus mitataan radonmittauspurkeilla. Asunnoissa kattava arvio altistuksesta saadaan, kun mitataan pitoisuudet asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa. Mittausajaksi suositellaan kahta kuukautta marraskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Säteilyturvakeskukselta saa lisää tietoja radonmittauksiin liittyen. Mittauksia voi tehdä helposti omatoimisesti tilaamalla Säteilyturvakeskukselta tarvittavat radonmittauspurkit. Terveysvalvonta ei tee radonmittauksia toiminnanharjoittajan tai yksityishenkilöiden puolesta.

 

Ohjeita asuntokauppaa suunnittelevalle

Tarkasta koko asunto huolellisesti sisältä ja ulkoa ennen ostopäätöstä. Kiinnitä huomiota hajuihin ja kosteusjälkiin sisäpinnoilla. Myös korjaamattomat, sittemmin kuivuneet kosteusvauriot, voivat aiheuttaa haittaa. Märkätiloissa on hyvä suorittaa kosteuskartoituksia. Poikkeavat hajut tai tunkkainen sisäilma kertoo yleensä ongelmista. Hajuja kannattaa haistella etenkin lattian ja ulkoseinän liitoskohdissa sekä ikkunan karmien ympärillä. Etenkin vanhemmissa rakennuksissa em. kohdista tapahtuu ilmavuotoja sisätiloihin. Maakellarimainen haju voi olla merkki homevauriosta. Tarkista myös, että perusjärjestelmät kuten lämmitys, ilmanvaihto ja kodinkoneet ja -laitteet toimivat normaalisti ja että asunnossa on tuloilmaventtiilit. Ikkunaremontin yhteydessä tuloilman saanti jää helposti vajanaiseksi. Ilmanvaihdon asianmukaisuus on helppo tarkistaa mittauksin asiantuntevan ilmanvaihtohuoltoyrityksen toimesta.

Vanhoissa taloissa on mahdollisesti käytetty kivihiilitervaa (kreosootti), asbestia tai muita haitallisia aineita rakenteissa. Selvitä asiantuntijan avulla, voiko tällaisia aineita olla rakennuksessa siten, että asukkaat voivat altistua niille. Kiinteässä muodossa olevat haitta-aineet eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita terveyshaittaa asukkaille.

Rakennuksen ulkopuolella on hyvä varmistaa, että pintavedet valuvat rakennuksen seinistä poispäin ja että kattovedet johdetaan pois seinän viereltä tai hulevesiviemäriin. Salaojakaivoihin kattovesiä ei saa johtaa.
Asuntokaupan yhteydessä kannattaa aina teettää kattava kuntotutkimus. Tutustu huolellisesti asunnon kuntotutkimusraporttiin. Pyydä kuntotutkijaa arvioimaan löydösten merkitys ja antamaan arvio tarvittavista korjauksista ja niiden kiireellisyydestä, lisätutkimustarpeista ja seurattavista riskirakenteista sekä suositelluista, haittoja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.

 

Hyödyllisiä linkkejä