Jättipalsami

Hurjaa vauhtia leviävä jättipalsami on erityisen haitallinen vieraslaji. Lohjan ympäristönsuojelun tavoitteena on hillitä lajin leviämistä ja estää lajin leviäminen arvokkaisiin luontokohteisiin kuten suojelualueille.



Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Jättipalsamiin voi tutustua tarkemmin kansallisessa vieraslajiportaalissa.

Jättiputken tavoin jättipalsami on tuotu Suomeen alun perin koristekasviksi. Se on levinnyt nopeasti ja uhkaa alkuperäistä kasvilajistoa erityisesti kosteilla ja rehevillä kasvupaikoilla.

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka lisääntyy ainoastaan siemenestä. Yksi jättipalsamiyksilö saattaa tuottaa tuhansia siemeniä, jotka voivat sinkoutua kypsistä siemenkodista useiden metrien päähän, joten kasvi pystyy leviämään nopeasti laajallekin alueelle.

Kuvia tunnistuksen avuksi

 

Jättipalsamikasvusto kukassa.
Kukkiva kasvusto. Kuva Lohjan ympäristönsuojelu.

Jättipalsamin kukinto.
Kukinto. Kuva Lohjan ympäristönsuojelu.

Jättipalsamin lehti. Kuva Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0.
Hammaslaitainen lehti. Kuva Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0.

Tiheä jättipalsamikasvusto. Kuva Jenna Kotilehto, Lohjan ympäristönsuojelu.
Tiheä kasvusto alkukesällä. Kuva J. Kotilehto, Lohjan ympäristönsuojelu.

Jättipalsamin taimi. Kuva Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0.
Siementaimi. Kuva Johanna Kolehmainen, CC-BY-NC-SA-4.0.

Jättipalsami kaupungin mailla

Lohjan ympäristönsuojelu kannustaa kaikkia kaupunkilaisia osallistumaan jättipalsamin torjuntaan asuinympäristöissään ja ulkoilureiteillään.

Kaupungin mailla leviää suuria jättipalsamikasvustoja, joiden hallintaan saamiseksi tarvittaisiin kaupunkilaisten apua. Jättipalsamikasvustojen läheisyydessä asuvia ja ulkoilevia kannustetaan ottamaan hoitoonsa niin sanottuja kummitorjuntakohteita ja kitkemään näiltä alueilta jättipalsamia.

Kaupungin mailla olevia jättipalsamikasvustoja saavat kaikki vapaaehtoiset torjua kitkemällä jättipalsamia pois juurineen. Kitketyt kasvijätteet voi jättää paikalleen maatumaan. Kukinnot voi halutessaan irrottaa, kerätä roskapussiin ja hävittää sekajätteen joukossa.

Oheisiin karttakuviin on merkitty kaupungin omistamia alueita, joilla jättipalsamia kasvaa erityisen paljon ja jotka ovat hyviä kitkentäkohteita alueiden asukkaille ja ulkoilijoille.

 

Jättipalsamikasvustot, Gruotila ja Keskilohja.
Gruotila ja Keskilohja

Jättipalsamikasvustot, Haikari ja Myllylampi.
Haikari ja Myllylampi

Jättipalsamikasvustot, Hiidensalmi.
Hiidensalmi

Jättipalsamikasvustot, Kässänhaka.
Kässänhaka

Jättipalsamikasvustot, Moisionpelto.
Moisionpelto

Jättipalsamikasvustot, Porla.
Porla

Jättipalsamikasvustot, Routio.
Routio

Jättipalsamikasvustot, Tuusan- ja Vieremänranta.
Tuusan- ja Vieremänranta

Jättipalsamikasvustot, Kalkkirata.
Kalkkirata

Ohjeet jättipalsamin torjuntaan



Varmista aina maanomistajan lupa

Yksityisten mailla torjuntaan tarvitaan aina maanomistajan lupa.

Kaikilla asukkailla on lupa torjua jättipalsamia kaupungin omistamilta mailta, kunhan omistus on todella varmistettu. Kaupungin maanomistukset voi tarkistaa Lohjan karttapalvelusta tai kysymällä puistotoimesta. Kaupungin omistamilla vuokratuilla alueilla torjunnasta on sovittava vuokralaisen kanssa. Torjuntatoimista kaupungin maa-alueilla tulee ilmoittaa Lohjan ympäristönsuojeluun, jotta kaupunki pysyy tilanteen tasalla. 

Mekaaninen torjunta

Jättipalsamin torjunta on paras tehdä kitkemällä kasvi juurineen ennen kukintaa. Jättipalsamin kitkeminen on yleensä helppoa, sillä se lähtee kosteasta ja pehmeästä maasta erittäin helposti juurineen. Kitkennän jälkeen aluetta tulee seurata ja kitkentää jatkaa, kun uusia yksilöitä ilmaantuu kasvupaikalle.

Niittäminen (viikatteella, siimaleikkurilla, raivaussahalla) ei ole hyvä keino jättipalsamin torjuntaan. Niittämällä hävitetään ja heikennetään väistämättä myös alueen alkuperäistä ja toivottua kasvilajistoa. Lisäksi jättipalsamin varren katkaiseminen saa sen versomaan lisää, ja jo alle 10 cm:n korkuiset uudet versot pystyvät kukkimaan ja tuottamaan siemeniä.

Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö on yksivuotisen jättipalsamin tapauksessa tehoton torjuntatapa, joten torjunta-aineita ei tule käyttää. Kemiallisella torjunnalla hävitetään myös kilpailevat alkuperäiset lajit ja näin vain parannetaan nopeakasvuisen, maaperään kertyneestä suuresta siemenpankista lisääntyvän jättipalsamin kilpailuetua alkuperäiskasvillisuuteen nähden.

Jättipalsamin torjunnassa olennaista on, että kasvustoa seurataan läpi kesän useiden vuosien ajan. Mikäli jättipalsami on päässyt aikaisempina vuosina kukkimaan ja varistamaan siemenensä maahan, maaperään on muodostunut siemenpankki, josta uusia yksilöitä voi itää vielä pitkään. Siemenpankin takia jättipalsamin kasvupaikkaa onkin tarkkailtava ja uudet siementaimet kitkettävä useiden vuosien ajan torjunnan onnistumiseksi.

Jättipalsamin kasvinosien hävittäminen

Kitketyt jättipalsamin kasvijätteet voidaan jättää kasvupaikalle tai kompostoida, mutta sijoituspaikkaa on seurattava tarkasti, sillä kitketyt jättipalsamit juurtuvat helposti uudestaan ja jatkavat kasvuaan.

Jos kukinta on jo ehtinyt alkaa, kukkalatvat katkaistaan ja hävitetään sekajätteen joukossa. Kukintoja ei kannata jättää maastoon, sillä katkaistuistakin kukinnoista voi vielä kehittyä siemeniä. Kompostoiminenkaan ei aina riitä tuhoamaan siemeniä, missä tapauksessa siemenet leviävät kompostin mukana uusille alueille.

Muista, että puutarhajätteiden hävittäminen esimerkiksi metsiin tai joutomaille läjittämällä tai itse polttamalla on kiellettyä!

Kaupungin mailla jättipalsamia kitkiessään asukkaat voivat jättää kaikki kasvinosat kasvupaikalle pieniin kasoihin maatumaan, mikäli kukintojen kerääminen ja toimittaminen sekajätteeseen ei onnistu. Leviämisen hillitsemiseksi kasvinosien siirtelyä muualle kuin sekajätteeseen pitäisi välttää. Jättipalsamin kitketyt varret voi repiä kahteen–kolmeen osaan. Tärkeää olisi seurata kitkettyä aluetta uudelleenjuurtumisen ja uusien siementaimien varalta.