Haittaeläimet

Haittojen vähentäminen

Haittalintujen kuten lokkien ja pulujen torjumiseksi on tärkeää, että taajamissa ei ruokita pikkulintuja siten, että ravintoa on myös haittalintujen saatavilla. Ruokajätteitä ei myöskään saa säilyttää avoimissa jäteastioissa tai komposteissa. Haittaeläinten (jyrsijät kuten rotta ja hiiri) torjuntaan pätevät samat keinot kuin haittalintuihin. Jyrsijöiden torjunnasta alempana vielä lisää tietoa.

Asunnoissa voi esiintyä myös monia haitallisia hyönteisiä kuten tekstiilituholaisia, elintarviketuholaisia ja syöpäläisiä. Lisääntynyt matkailu on osaltaan vaikuttanut sisätiloissa esiintyvien syöpäläisten kuten luteiden yleistymiseen. Asunnoissa tavataan satunnaisesti varsinkin kesäaikaan monia luonnosta peräisin olevia hyönteisiä, joista ei yleensä kuitenkaan ole haittaa asumiselle. Luonnosta peräisin olevat satunnaiset vierailijat eivät lisäänny asunnoissa eivätkä vaadi erityisiä torjuntatoimenpiteitä.

Aina kotikonstit eivät riitä tuholaisten hävittämiseen ja työhön tarvitaan ammattiapua. Tuholaisten torjuntaan on olemassa niihin erikoistuneita yrityksiä, jotka löytyvät esimerkiksi internethaulla. Tuholaisten torjuntaan erikoistuneilla yrityksillä on kuvagalleriat yleisimmistä tuholaisista.

Asuinrakennukseen pesivien rauhoitettujen eläimien hävittämiseen lupaa on haettava ELY-keskukselta, palvelunumero puh. 0295 020900. Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa haetaan Suomen Riistakeskukselta. Villikissat kuuluvat eläinsuojelulain (247/1996), metsästyslain (615/1993) ja terveydensuojelulain (763/1994) piiriin. Evira on koonnut yhteisen ohjeen villikissoista.

Rottien esiintyminen ja niiden aiheuttamat haitat

Rotta kaivautuu mielellään maahan ja suosii kosteita paikkoja, joihin se voi helposti kaivaa maanalaisia käytäviä. Pysyvän yhdyskunnan voi tunnistaa jäljistä: käytävien suuaukot, niistä ulos työnnetyt multakasat, sileäksi tallotut polut sekä jalanjäljet ja ulosteet. Rotta karttaa uusia esineitä (loukku, uusi ravintokohde) ja outoja tilanteita (tuttujen esineiden siirtyminen uuteen paikkaan).

Rotat voivat saastuttaa elintarvikkeita ja aiheuttaa erilaisille rakenteille jyrsintävaurioita. Vahinkojen lisäksi rotat saattavat levittää ihmiseen ja kotieläimiin tarttuvia tauteja. Näistä yleisimpiä ovat Suomen oloissa Salmonella-bakteerin aiheuttamat suolistoinfektiot.

Rottien aiheuttamien haittojen estäminen

Rottien lisääntymistä ja lukumäärää säätelee ravinnon ja suojapaikkojen saatavuus. Ensisijaisesti rotat pitää eristää ravintolähteestään, tavallisissa asuinkiinteistöissä rottaongelma on helposti poistettavissa pitämällä talousjätteet rotanpitävissä astioissa. Rottien pesiytymistä kiinteistölle tai pihapiiriin voidaan ennaltaehkäistä pitämällä pihapiiri siistinä.

Rottien vähentämistoimet

Mikäli rottia esiintyy, voidaan niitä hävittää käyttämällä loukkuja tai myrkyttämällä. Tuhoeläinten hävittäminen on kiinteistön haltijan tehtävä (Terveydensuojelulaki 763/94, 31§). Koska rotat voivat esiintyä laajalla alueella, suositellaan torjuntatoimien tekemistä samanaikaisesti useamman kiinteistön alueella. Koska torjuntatoimet voivat olla hankalia, suositellaan ammattimaisen tuholaistorjujan palkkaamista.

Nykyään on saatavissa kaupoissa erilaisia rotanloukkuja. Loukku on hyvä sijoittaa rottien vakituisten kulkureittien läheisyyteen. Rotta on ennakkoluuloinen ja voi kestää useita päiviä ennen kuin se koskee syöttiin.

Tietoa myrkkyjen käytöstä jyrsijöiden torjunnassa löytyy Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta, tiedote tuholaistorjuntamyrkyistä ja jyrsijämyrkyt. Rottia torjuttaessa on pantava näkyville varoitus myrkytyksestä.

Torjunnan loputtua lintujen ja luonnonvaraisten nisäkkäiden suojelemiseksi ympäristöön levitetyt syötit on poistettava. Jäljelle jääneet syötit on hävitettävä ongelmajätteenä. Tyhjät myyntipakkaukset ja syöttirasiat hävitetään sekajätteen mukana yleiselle kaatopaikalle. Kuolleet rotat laitetaan kannellisiin jäteastioihin tai muovipusseihin ja hävitetään paikallisen jätehuoltoyhtiön ohjeiden mukaisesti.

Lintujen ruokinta

Lintujen ruokkiminen ei ole sallittua kaikissa paikoissa. Taloyhtiö voi kieltää lintujen ruokinnan parvekkeilla, ikkunalaudoilla tai yhteisellä piha-alueella. Kysy maanomistajalta suostumusta, mikäli aiot sijoittaa ruokintapaikan muualle kun omalle pihallesi. Kesäisin linnut löytävät ravintonsa luonnosta, joten silloin ruokinnalle ei ole tarvetta.

Talvisin pikkulintujen ruokinta on suotavaa. On kuitenkin hyvä olla selvillä muutamista asioista, jotta ympäristö pysyy siistinä ja terveellisenä.

Luonnoneläimille, kuten linnuille tarkoitettua ruokaa ei saa laittaa maahan. Ruoka tulee laittaa astiaan, johon linnut tai haittaeläimet eivät pääse sisälle ja josta ruokaa putoaa maahan mahdollisimman vähän. Astian tulee olla helposti puhdistettava ja se tulee puhdistaa tarvittaessa. Ruokaa ei saa jättää pilaantumaan.

Lintujen ja haittaeläinten, kuten rottien ulosteet voivat aiheuttaa pikkulinnuille, ihmisille tai kotieläimille tartunnan. Yleisin ulosteperäinen, lajista toiseen tarttuva tauti on Salmonellan aiheuttama suolistoinfektio. Lintujen ulosteiden tai likaantuneiden sulkien käsittelyn jälkeen kädet on syytä pestä vedellä ja saippualla. Tartuntojen ehkäisemiseksi maa lintulautojen ympärillä olisi hyvä puhdistaa ja kalkita säännöllisesti.