Haittaeläimet

Piha-alueilla ja sisätiloissa voi ajoittain esiintyä haittaa aiheuttavia eläimiä. Tälle sivustolle on kerätty yleisiä neuvoja ja menettelytapoja haittojen torjumiseksi.

Kuka hoitaa torjunnan?
Haittaeläinten torjunta on aina kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla. Terveysvalvonnalla ei ole tuhoeläinten torjuntapalvelua, eikä neuvo torjuntatoimenpiteiden käytännön suorittamisessa. Haittaeläimille tarkoitettuja torjunta-aineita tai pyydyksiä voi ostaa mm. rautakaupoista, tavarataloista ja puutarhamyymälöistä. Torjunta suoritetaan valmistajan ohjeistuksen mukaisesti. Mikäli olet kiinteistön omistaja ja tarvitset apua torjuntatoimenpiteissä, on suositeltavaa kääntymään suoraan torjuntaa tekevän yrityksen puoleen. Tuholaistorjuntaa tekevien yritysten yhteystiedot löydät esim. internetin yrityshakemistoista tai numeropalvelusta. Rauhoitettujen eläinten tappaminen on aina luvanvaraista. Lupaa on haettava ELY-keskukselta. Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa haetaan Suomen Riistakeskukselta.

Torjuntatoimenpiteet eivät saa aiheuttaa haittaa ihmisille, ympäristölle tai muille luonnonvaraisille eläimille. Torjunnan jälkeen syötit on poistettava ja hävitettävä asianmukaisesti jätehuoltoyhtiön ohjeiden mukaisesti.

Mikä on terveysvalvonnan rooli?
Terveysvalvonnan tehtävänä on alueellaan valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Viranomainen voi puuttua haittaeläinten esiintymiseen, mikäli niistä voidaan katsoa aiheutuvan terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa. Yksittäinen havainto haittaeläimestä on pääsääntöisesti riittämätön peruste puhua terveyshaitasta, etenkin kun moni haittaeläin on luonnollinen osa meidän elinympäristöä. Viranomaisen puuttumiskynnys on siten korkea. Mikäli haittaeläimiä on paljon/tai ongelma laaja, siten että niiden johdosta voi aiheutua terveyshaittaa, voi kunnan terveydensuojeluviranomainen määrätä kiinteistön omistaja hävittämään haittaeläimet alueeltaan. Omaisuuden vahingoittuminen haittaeläinten johdosta ei ole terveydensuojelulain soveltamisalaa, eikä terveysvalvonta ota kantaa omaisuusvahinkoihin. Haitta- ym. villieläinten aiheuttama häirintä, kuten kovaääniset lintuparvet, eivät myöskään ole terveydensuojelulain soveltamisalaa.

Aiheuttaako havaitsemani eläin terveyshaittaa?
Tutustu tarkemmin alla oleviin ohjeisiin, ennen kuin otat yhteyttä terveysvalvontaan.
Rotat
Hiiret
Hyönteiset
Linnut ja lintujen ruokinta
Villikissat


Rotat

Rotta voi tehdä vahinkoa rakenteille, saastuttaa elintarvikkeita ja levittää tarttuvia tauteja. Rotta on pysyvä osa rakennettua ympäristöä, mutta usein asukkaat havaitsevat rottia vasta silloin, kun niille on tarjolla runsaasti ravintoa. Maahan jäänyttä linnunruokaa, puusta pudonneita omenoita tai jätteitä huonosti hoidetussa jätehuoltotilassa houkuttelee helposti rottia. Rottien torjunnassa on tärkeä huolehtia siitä, ettei ravintoa ole saatavilla. Lintujen talviruokinta ja kompostointi sekä jätteiden säilytys on oltava asianmukaisesti hoidettuja.

Rotan hävittäminen on aina kiinteistön omistajan tai haltijan vastuulla, joten rottahavainnoista kannattaa ensisijaisesti ilmoittaa tontin omistajalle tai taloyhtiön isännöitsijälle. Rottahavainnoista kunnan viher- ja katualueilla tulee ilmoittaa suoraan kunnan katu- tai puistovastaavalle. Mikäli rottia esiintyy, voidaan niitä hävittää käyttämällä loukkuja tai myrkyttämällä. Koska torjunta on yleensä haastavaa, suositellaan että kiinteistön omistaja ottaa yhteyttä tuholaistorjuntaa tekevään yritykseen.

Terveyshaittaa vai ei?
Terveysvalvonta voi tarvittaessa arvioida tarkastuskäynnillä tai yhteydenottojen perusteella, onko rottia niin paljon, että niistä voi aiheutua terveyshaittaa. Yksittäisiä rottahavaintoja ei lähtökohtaisesti ole peruste puhua terveyshaitasta, joka aiheuttaisi viranomaistoimenpiteitä. Mikäli rottia on paljon ja ongelma laaja, siten että niiden johdosta voi aiheutua terveyshaittaa, voi kunnan terveydensuojeluviranomainen määrätä kiinteistön omistajan hävittämään rotat alueeltaan.


Hiiret

Luonnonvarainen ja usein runsaslukuinen metsähiiri hakeutuu yleisesti sisätiloihin syksyllä ja talvella tehden tuhoa mm. lämmöneristeissä. Hiiriä voi esiintyä runsaasti myös silloin kun lintujen taviruokinta tai jätehuolto on moitteeton. Hiirien torjunnasta voi huolehtia itse esim. loukuttamalla hiiriä. Tarvittaessa kiinteistön omistaja tai haltija voi kääntyä tuholaistorjuntaa tekevän yrityksen puoleen.


Hyönteiset

Suomessa elää luonnonvaraisena yli 20 000 hyönteislajia. Etenkin kesäaikaan moni eksyy sisätiloihin aiheuttamatta sen suurempaa haittaa terveydelle tai rakennukselle. Syksyllä aikuisena talvehtivat hyönteislajit hakeutuvat helposti myös sisätiloihin talvehtimispaikkaa etsiessään. Hyönteisten joukosta löytyy toki myös tuholaisia, jotka saattavat aiheuttaa vahinkoa tekstiileille, talon rakenteille, huonekaluille, elintarvikkeille tai ihmisille. Hyönteisten tunnistamisessa voi kääntyä esim. luonnontieteellisen keskusmuseon tai tuholaistorjuntaa tekevän yrityksen puoleen.

Terveyshaittaa vai ei?
Harva hyönteinen voidaan Suomessa katsoa aiheuttavan varsinaista terveydensuojelulain tarkoittamaa haittaa terveydelle, mikä on kriteeri sille, että terveysvalvonta voisi puuttua ongelmaan. Tavallisimmat poikkeukset ovat torakkaesiintymät ja seinäluteet, joiden hävittäminen kotikonstein on lisäksi vaikeaa. Suositeltavaa on aina kääntyä tuholaistorjuntaa tekevän yrityksen puoleen, mikäli kodissa havaitaan näitä hyönteisiä. Mikäli on syytä epäillä, että mainittuja hyönteisiä esiintyy taloyhtiössä myös asunnon ulkopuolella, on laajempi torjunta yleensä paikallaan. Mikäli taloyhtiö ei ryhdy riittäviin toimenpiteisiin on suositeltavaa olla yhteydessä terveysvalvontaan.

Banaanikärpäset (eli hedelmä- tai mahlakärpäset)
Etenkin loppukesällä sisätiloihin saattaa ilmestyä runsaasti pieniä, parin mm pituisia pikkukärpäsiä. Hyönteismyrkkyjen lisäksi kotitekoinen ansa on varsin toimiva. Kaada lasiin hieman viiniä tai viinietikkaa ja lisäksi pari tippaa tiskiainetta. Kärpäset hukkuvat ansaan varsin tehokkaasti. Huolehdi samalla, ettei esille unohdu hedelmiä tai vihanneksia. Säilytä elintarvikkeet tiiviissä astioissa ja tyhjennä kompostijäteastia riittävän usein. Banaanikärpästen esiintyminen asuintiloissa ei aiheuta viranomaistoimenpiteitä.

Kuiva-ainekaapissa kuhisee
Elintarvikkeissa, usein kuiva-aineissa, havaitut hyönteiset voivat aiheuttaa haittaa terveydelle, mutta yleensä kyse on paikallisesta ongelmasta. Suositeltavaa on, että asukas hävittää avatut ja ”saastuneet” elintarvikkeet sekä huolehtii siitä, että elintarvikkeet säilytetään tiiviissä astioissa. Torjunnan avuksi voi tarvittaessa käyttää kaupallisia torjunta-aineita. Kotona havaitut elintarvikkeen tuholaiset eivät yleensä aiheuta viranomaistoimenpiteitä.

Ampiaiset ja mehiläiset
Ampiaisen tai mehiläisen pisto on epämiellyttävä kokemus ja allergiselle jopa vaarallinen, mutta terveydensuojelulain tarkoittamaa terveyshaittaa ne eivät aiheuta, eikä terveysvalvonta siten puutu ampiaisten tai mehiläisten aiheuttamiin ongelmiin. Mikäli naapurisi on mehiläistarhaaja ja mehiläiset aiheuttavat sinulle haittaa, keskustele ensisijaisesti naapurin kanssa. Terveysvalvonta ei voi kieltää tarhausta pistojen tai allergian perusteella. Voit tutustua myös Naapuruussovittelun keskuksen palveluihin mikäli keskustelu naapurin kanssa ei tuota tuloksia.


Linnut ja lintujen ruokinta

Lintujen talviruokinta on hyödyksi monelle talvehtivalle linnuille ja oikeanlainen ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Asiallisesti hoidettu ruokinta edistää lintujen hyvinvointia sekä vähentää haittaeläinten esiintymistä.

Miten ruokkia linnut?
Lintujen ruokkiminen ei ole sallittua kaikissa paikoissa. Taloyhtiö voi kieltää lintujen ruokinnan parvekkeilla, ikkunalaudoilla tai yhteisellä piha-alueella. Terveysvalvonta ei kuitenkaan valvo kieltoja taloyhtiön puolesta. Kysy maanomistajalta suostumusta, mikäli aiot sijoittaa ruokintapaikan muualle, kun omalle pihallesi. Kesäisin linnut löytävät ravintonsa luonnosta, joten silloin ruokinnalle ei ole tarvetta.

Ruokinnassa on suositeltavaa käyttää ruokinta-automaatteja, jonka säiliöstä ruoka valuu alareunassa oleviin kapeisiin kouruihin ruoan kulutuksen mukaan. Linnut istuvat kourun reunalla, jonka päällä oleva lippa räystäineen estää ruokaa kastumasta. Tämä ei ainoastaan vähennä haittaeläimille tarjolla olevaa ruokaa, vaan edistää myös lintujen hyvinvointia. Linnuille ei koskaan saa laittaa ruokaa tarjolle suoraan maahan. Maaruokinnassa linnut istuvat ruoan päällä ja pääsevät ulostamaan sen joukkoon. Ulosteen mukana taudit, kuten salmonella, voivat levitä pikkulintujen keskuudessa. Lisäksi maaruokinta houkuttelee paikalle rottia ja muita haittaeläimiä.

Ruokintapaikan ylläpito vaatii puhtaanapitotyötä. Ruokintapaikan alle kerääntyvä siemen- ja kuorimassa tulee siivota säännöllisesti pois jäteastiaan. Se on erittäin tärkeää tautien leviämisen estämiseksi ja samalla ehkäistään rottien kerääntymistä paikalle.

Mikä on sopivaa ruokaa pikkulinnuille?
Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Myös muita siemeniä tai siemenseoksia voi kokeilla. Älä ruoki lintuja kinkunrasvalla, eikä millään mikä on homeista, maustettua tai erityisen suolaista. Leivän tai leivänmurujen tarjoaminen ei ole myöskään suositeltavaa, koska leipä ei ole linnuille kovin ravitsevaa.

Haittalintujen torjunta
Haittalintujen kuten lokkien ja pulujen torjumiseksi on tärkeää, että taajamissa ei ruokita pikkulintuja siten, että ravintoa on myös haittalintujen saatavilla. Ruokajätteitä ei myöskään saa säilyttää avoimissa jäteastioissa tai komposteissa. Suurin osa lintulajeista on rauhoitettuja ympäri vuoden. Myös rauhoittamattomat lajit ovat rauhoitettuja pesimäaikanaan. Rauhoitettujen eläinten tappaminen on aina luvanvaraista. Lisätietoja tarvittavista luvista ja rauhoitusajoista antaa ELY-keskus. Mikäli kiinteistön toiminta on sellainen, että se houkuttelee haittalintuja sellaisia määriä, että niistä voidaan katsoa aiheutuvan terveyshaittaa, voi terveysvalvonta määrätä kiinteistön omistajaa tai haltijaa ryhtymään toimenpiteisiin haitan vähentämiseksi.


Villikissat

Villikissat kuuluvat eläinsuojelulain (247/1996), metsästyslain (615/1993) ja terveydensuojelulain (763/1994) piiriin. Ruokavirasto on koonnut yhteisen ohjeen villikissoista.