Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Terveelliset, turvalliset ja liikunnalliset elämäntavat ovat tärkeä osa myös varhaiskasvatusta. Lapsen päivä muodostuu erilaisista arkeen, leikkiin, oppimiseen sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvistä tilanteista, jotka ovat selkeän mutta tarvittaessa joustavan päivärytmin perusta.
Lapsi harjoittelee oman toiminnan ohjausta (ruokailu, hygienia, pukeminen ja lepo). Vähitellen taitojen vahvistuessa lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja hänen oma kuvansa osaavana ja itsenäisenä yksilönä vahvistuu. Lapsi saa olla osallisena ja hänen mielipiteitään kuunnellaan. Hän toimii ryhmässään sen tasaveroisena jäsenenä. Läheisyys, syli, turvallisuus, leikki, rajat, toiminnan vastuullisuus ja kiireettömyys edesauttavat kaikki lapsen hyvinvointia.
Terveellinen, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeää kasvavalle lapselle. Ravitsemustottumukset opitaan jo varhaislapsuudessa. Vanhempien ja koko perheen ruokavalinnat ja ruokailutottumukset vaikuttavat. Sen lisäksi, mitä lapsi syö, tärkeää on, miten hän tottuu syömään. Hyvän ravitsemuksen lähtökohtana ovat säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruoka.
Varhaiskasvatuksessa harjoitellaan omatoimista ruokailua sekä hyviä pöytätapoja ja yhdessä syömisen kulttuuria. Tutustuminen uusiin makuihin ja kiireetön ruokahetki muiden lasten ja aikuisten kanssa antaa lapselle taitoja koko tulevaisuutta varten.
Riittävä lepo on tärkeää lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Lapsen päivä varhaiskasvatuksessa saattaa olla joskus hyvinkin pitkä, joten usein pieni lepohetki ja rauhoittuminen on lapselle hyväksi päivän aikana. Päivälevolla rentoudutaan kuuntelemaan musiikkia ja satuja. Monesti lapset haluavat ottaa kotoaan mukaansa tutun ja rakkaan unilelun, jonka vieressä on turvallista myös nukahtaa.
Hygieniasta huolehtiminen on jokapäiväisessä arjessamme hyvin tärkeää. Hygienian tehostaminen varhaiskasvatuksessa vähentää lasten ja aikuisten tarttuvien tautien leviämistä. On oleellista, että hyvää ja tehokasta arkipäivän hygieniaa noudatetaan aina, koska useat taudit tarttuvat jo ennen oireiden ilmaantumista.
Varhaiskasvatuksessa hygienia muodostuu käsihygieniasta, vaippahygieniasta, vuodevaatteiden, lelujen ja tuttien huollosta sekä siivouksesta. Kädet pestään aina sisään tullessa, ennen ruokailua sekä wc-käyntien ja aivastamisen tai yskimisen jälkeen. Lasta ohjataan ja kannustetaan omatoimisuuteen.
Turvataitokasvatuksella vahvistetaan lasten omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja, taitoja puolustaa itseään ja pitää huolta rajoistaan. Turvataitokasvatus rohkaisee lapsia kertomaan huolistaan aikuisille ja sen myötä myös aikuiset tulevat herkemmiksi havaitsemaan lasten huolenaiheita ja pahoinvointia.
Kunnioittava kehotieto on osa varhaiskasvatusta. Kehotunnekasvatus sisältää lapsentajuisesti ja hyväksyvässä ilmapiirissä keskustelua kehosta ja kehityksestä sekä seksuaalisuudesta, läheisyydestä ja itsetunnosta. Lapsia autetaan tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. Yksi lapsuuden perustehtävistä on ottaa oma keho haltuun. Lapsi oppii, miten oma keho toimii ja miltä se tuntuu. Lapsia ohjataan myös arvostamaan ja suojelemaan omaa ja toisten kehoa.