Opetus­suunnitelma ja oppimisen arviointi

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Suomessa perusopetuksen opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen määrittämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Kunnat valmistelevat opetussuunnitelman perusteiden pohjalta opetussuunnitelman. Lohjan kaupungin opetussuunnitelma löytyy tiedostona  Lohjan perusopetuksen opetussuunnitelma.

Kuvituskuva, jossa oppilaita portailla istumassa

Opetussuunnitelma ja täydentävät asiakirjat löytyvät myös peda.netistä:

Oppimisen arviointi

Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta opiskelussa, tukea myönteisen minäkuvan rakentumista sekä kehittää hänen edellytyksiä itsearviointiin. Arviointi on muutakin kuin todistusten ja arvosanojen antamista: oppilas saa opiskelustaan ohjaavaa palautetta pitkin lukuvuotta ja hän osallistuu itse oman oppimisensa arviointiin. Luokassa voidaan myös toteuttaa pariarviointia tai vertaisarviointia.

Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnissa oppilaita ei rinnasteta toisiinsa vaan oppilaan osaamista ja työskentelyä verrataan opetussuunnitelmassa tai oppilaan omassa oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Arvioinnin tehtävänä on

  • kehittää oppilaan opiskelutaitoja
  • tukea oppilasta oman oppimisprosessin ymmärtämisessä ja tehdä näkyväksi oppilaan edistyminen
  • vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja myönteistä minäkuvaa oppijana

Oppilaan saaman jatkuvan ohjaavan palautteen lisäksi opettaja käy arviointikeskustelun oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Arviointikeskustelua ennen sekä oppilas, huoltaja että opettaja täyttävät arvioinnin lomakkeet joiden pohjalta keskustelu käydään.

Päättöarviointi

Yhdeksännen luokan keväällä oppilaalle annetaan perusopetuksen päättötodistus. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin kriteereistä voi lukea lisää Opetushallituksen sivuilta päättöarvioinnin kriteerit (avautuu uuteen välilehteen).

Päättöarviointi pohjautuu valtakunnallisiin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien arvosanojen perusteella. Päättöarvioinnissa painottuu oppilaan yhdeksännen luokan opinnoissa osoittama osaamisen taso. Päättötodistuksen arvosanat ovat merkityksellisiä, sillä opiskelijat valitaan lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin pääsääntöisesti niiden perusteella.

Joidenkin kaikille yhteisten oppiaineiden opiskelu päättyy jo ennen yhdeksättä luokkaa. Kotitaloutta, kuvataidetta, musiikkia ja käsityötä opiskellaan yhteisenä aineena vain seitsemännellä luokalla. Näistä aineista seitsemännen luokan keväällä saatu arvosana on myös päättöarvosana, lukuunottamatta sitä oppiainetta, jonka oppilas valitsee taide- ja taitoaineen valinnaisaineeksi. Valitusta taide- ja taitoaineesta oppilas saa päättöarvosanan yhdeksännen luokan keväällä. Historian ja kemian opetus päättyy kahdeksannella luokalla, jolloin kyseiset oppiaineet päättöarvioidaan.

Oppilas saa yhdeksännen luokan lopuksi päättötodistuksen, jonka suoritukset tulee olla kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa vähintään välttäviä (arvosana 5). Käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, todistukseen tulee arvosanaksi suoritettu -merkintä. Tämä ei koske ruotsin kieltä, josta on oltava arvosana päättötodistuksessa riippumatta siitä, onko sitä opiskeltu valinnaisena (A2-kieli) vai kaikille yhteisenä aineena.

 

Aiheeseen liittyvää: