Valmistava opetus on tarkoitettu lapsille ja nuorille, jotka eivät osaa tarpeeksi suomea perusopetuksen aloittamiseksi.
Opetukseen osallistuminen ei edellytä oleskelulupaa.
Valmistavan opetuksen tavoitteena on oppilaan suomen kielen taidon kehittäminen sekä valmiuksien antaminen perusopetusta varten.
Opetusta on 24-26 tuntia viikossa oppilaan iästä riippuen.
Valmistava opetus kestää yleensä yhden lukuvuoden.
Valmistavassa opetuksessa noudatetaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa sekä soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelmaa.
Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma: https://peda.net/lohja/peruskoulut/ops-2016/voo
Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetukseen omaan lähikouluun tai jatko-opintoihin.
Jos oppilas on esiopetusikäinen, varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettaja arvioi tammikuun aikana oppilaan tarpeen perusopetukseen valmistavaan opetukseen.
Jos perusopetusikäinen oppilas muuttaa ulkomailta Lohjalle lukuvuoden aikana, hänet sijoitetaan iän mukaisesti joko inklusiiviseen valmistavaan opetukseen tai valmistavan opetuksen ryhmään.
Valmistavaan opetukseen ilmoittautuminen tehdään Wilma-lomakkeella (linkki).
Koulupaikka ilmoitetaan huoltajille / maahanmuuttokoordinaattorille ja koululle viimeistään 7 päivän kuluttua ilmoittautumisesta.
1. luokkalaisille inklusiivisesti omassa lähikoulussa
2.- 6. luokkalaisille valmistavan opetuksen ryhmässä
7.- 9. luokkalaisille valmistavan opetuksen ryhmässä
Perusopetuksen 1. (ja 2.) luokalla oppilaat saavat valmistavaa opetusta tavallisessa suomenkielisessä luokassa. Sitä kutsutaan inklusiiviseksi valmistavaksi opetukseksi.
Oppilaan tuntimäärä on 24 tuntia viikossa. Oppilas opiskelee perusopetusryhmän mukana 20 tuntia. Loput neljä tuntia opetetaan esimerkiksi:
Inklusiivisesti valmistavassa opetuksessa oppilaat opiskelevat omassa lähikoulussaan:
Jokaiselle valmistavan opetuksen oppilaalle tehdään opinto-ohjelma, jonka tekevät oppilas, hänen huoltajansa sekä opettaja yhteistyössä.
Oppilaan opinto-ohjelmaan kirjataan
Oppilaalle laadittu opinto-ohjelma päivitetään yhteistyössä huoltajien kanssa tarvittaessa ja ennen valmistavan opetuksen päättymistä. Opinto-ohjelmaan kirjataan tiedot siirtymävaiheesta.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan suomen kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetusta varten.
Valmistavan opetuksen aikana oppilaat yleensä osallistuvat taitojensa mukaisesti tavallisen suomenkielisen luokan tunneille. Integrointitunnit aloitetaan usein taito- ja taideaineista.
Valmistavan opetuksen aikana on mahdollista suorittaa oppiaineita erityisessä tutkinnossa. Erityisessä tutkinnossa oppilas arvioidaan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti.
Jos perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana selviää oppilaan tarve oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, tuki tarjotaan oppilaalle parhaiten soveltuvalla tavalla.
Oppilas on oikeutettu opiskeluhuoltopalveluihin, oppilaanohjaukseen ja koulukuljetukseen perusopetuksen periaatteiden mukaisesti.
Oppilaan kielelliset valmiudet ratkaisevat, missä määrin hänen omaan opinto-ohjelmaansa
voidaan sisällyttää vieraiden kielten opiskelua perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana.
Oman äidinkielen / kotikielen opiskelu
Oppilaan huoltajalla on oikeus hakea lapselleen oman äidinkielen opetusta. Opetusta on enintään kaksi tuntia viikossa.
Perusopetuksessa oman äidinkielen opetuksen järjestämistä selvitetään, jos ilmoituksia halukkuudesta samaa kieltä kohtaan on vähintään neljä. Oman äidinkielen opetus järjestetään keskitetysti koulupäivän ulkopuolella.
Hakemus löytyy Wilmasta kohdasta Hakemukset ja päätökset. TULOSSA
Valmistavaa opetusta annetaan 6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää.
Oppilas voi siirtyä perusopetukseen ennen valmistavan opetuksen ajan päättymistä, kun hänen suomen kielen taitonsa arvioidaan riittävän perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen.
Valtioavusteista valmistavaa opetusta voidaan järjestää oppilaalle yhdeksän läsnäolokuukauden ajan. Opetusta voidaan antaa myös valtioavustuksen jälkeen rehtorin suostumuksella opettajan esityksestä.
Valmistavan opetuksen lopussa oppilas integroituu lähikoulunsa opetusryhmään tutustumisjaksolle.
Oppilaalle järjestetään siirtopalaveri, jossa käydään läpi oppilaan vahvuudet ja mahdolliset oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeet. Valmistavan luokan opettaja kutsuu siirtopalaverin koolle.
Valmistavan opetuksen päättyessä oppilaalle annetaan osallistumistodistus, jossa kuvataan opetuksen laajuus ja sisältö sekä oppilaan edistyminen.
Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetukseen lähikouluun tai jatko-opintoihin.
Oppilaan on mahdollista hakea lupaa jatkaa opiskelua samassa koulussa. Mikäli koulussa on vapaita paikkoja, rehtori voi ottaa oppilaaksi myös toisen koulualueen oppilaan.
Oppilas jatkaa perusopetuksessa pääsääntöisesti omaa ikätasoaan vastaavalla luokalla. Oppilaan opinto-ohjelman pohjalta suunnitellaan oppilaan edun mukainen luokka-aste.
Oppilaan suomen kielen opetus jatkuu yleensä S2-oppimääränä, jolloin noudatetaan S2-oppimäärän tavoitteita, sisältöjä ja arviointia. Oppilaan huoltaja päättää oppimääriä koskevista valinnoista.
Oppiaineesta vapauttamista on harkittava tarkkaan, koska esim. ruotsin kielen opiskelusta vapauttaminen voi vaikuttaa oppilaan jatko-opintoihin. Oppilaan puuttuvien opintosuoritusten suorittaminen (erityinen tutkinto) suunnitellaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja esim. oppilaanohjaajan, luokanohjaajan, aineenopettajan kanssa.