Kun Arabia siirtyi suomalaiseen omistukseen vuonna 1916, tehdas alkoi kasvaa nopeasti ja oli 1930-luvun lopussa Euroopan suurin posliinitehdas. Uusien tunneliuunien maamerkkinä oli 50 metriä korkea tehtaanpiippu, josta 1930−1940-lukujen piippuleima on saanut mallinsa.
1930-luvulla Arabian tehtaalle perustettiin taideosasto, joka suunnitteli käyttöesineiden koristeet ja muodot. Tämä näkyi Arabian tuotteiden taiteellisen tason nousuna. Taiteilijat loivat myös uniikkia taidekeramiikkaa. Arabian taiteellinen johtaja, nuori Kurt Ekholm uudisti tehtaan tuotantoa. Funktionalismin ihanteiden mukaan ajankohtaista oli rationalisointi ja standardointi. Kaupungistuminen ja ahtaat asunto-olot vaativat uudenlaista ajattelua myös astiatuotantoon: kokonaiset astiastot mahtuivat huonosti keittokomeroiden pieniin säilytystiloihin. Ekholm suunnitteli Sinivalko-astiaston, joka koostui erikokoisten astioiden sarjoista, jotka olivat yhdisteltävissä halutulla tavalla. Astiat olivat pinottavia ja hinnaltaan huokeita. Astiasto koottiin jo ennestään tuotannossa olevien AR-mallin astioista sekä siihen erityisesti suunnitelluista osista, joiden muotoilussa olivat mukana Reinhard Richter ja Olga Osol. Sinivalko oli tuotannossa vuosina 1936−1950.
Kuppi on EP-mallia, jonka suunnitteli Greta Lisa Jäderholm-Snellman 1930-luvulla. Kuppi on saanut sinisen koristeraitansa mukaan nimen Sinivalko.
Kulho on FQ-mallia ja siinä sininen kuparipainokoriste S 877. Kulho on ollut tuotannossa 1930-luvulla.
Myös tämä kuppi on Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin suunnittelemaa EP-mallia, mutta tässä on sinisen koristeraidan lisäksi kultaiset koristeraidat. Tämän tyylistä kuppia tuotettiin ennen Sinivalko-kuppia ja sen nimi on yksinkertaisesti Sini. Sitä valmistettiin vuosina 1936‒1940 ja uudelleen vuosina 1949‒1954.
Kuppi on EP-mallia, jonka on suunnitellut Greta Lisa Jäderholm-Snellman. Kupissa on kukka-aiheinen puhalluskoristelu, ja se on valmistettu vuosien 1932 ja 1949 välisenä aikana.
Tämän XX-mallin kuppi on tilattu Sotilaskotiliitolle. Kuppi on valmistettu 1930- tai 1940-luvulla.
Muki muistuttaa M-mallia ja siinä on Luumu-koriste. Muki on ollut ilmeisesti tuotannossa vain vähän aikaa, sillä se mainitaan ainoastaan vuoden 1940 hinnastossa ja silloinkin kerrotaan, että mukin tuotanto on lopetettu. Tämä muki onkin valmistettu todennäköisesti 1930-luvun loppupuolella.
Purkit kahville ja sokerille ovat isoja EB 2 -mallin säilytyspurnukoita. Ne ovat osa Luumu-keittiöapuvälinesarjaa, jota valmistettiin noin 1932‒1948. Sarjan astioita yhdistää niissä käytetty Luumu-puhalluskoriste, jonka suunnittelijana pidetään Thure Öbergiä.
Kesäkukka-astiasto on Reinhard Richterin AS-mallia. AS-mallia pidettiin alkuaan tyylittömänä, kun se otettiin tuotantoon vuonna 1936. Tästä huolimatta erityisesti 1940-luvulla AS-mallin kahvikuppeja myytiin eniten kaikista Arabian kupeista. AS-mallia valmistettiinkin 37 vuotta. Astioita koristaa Arabian siirtokuvakoriste Kesäkukka, joka alun perin tunnettiin koristeena numero 22. Koristeessa käytettiin vihreää tai kultaista koristeraitaa ja kukkien värit saattoivat vaihdella astioissa. Kesäkukkaa tehtiin 1939‒1947, miltä ajalta myös nämä astiat ovat. Jokaisen astian pohjassa on Arabian piippuleima.
Kyseessä on todennäköisesti AX-mallin lautanen, jossa on kukka-aiheinen koristelu. AX-malli on Olga Osolin suunnittelema vuonna 1937. Leiman perusteella tämä on tehty vuosina 1937‒1949. Massaleimassa merkintä DIAMANT kertoo, että kyseessä on hyvin kestävästä diamant-massasta valmistettu lautanen.
Tarjoilulautanen on AB-mallia, joka saatiin Lidköpingin posliinitehtaalta vuonna 1929. Arabia tuotti mallin astioita vuoteen 1958 asti. Koristeena on Mökki-siirtokuva, joka puolestaan on peräisin Turun Kivipainosta ja on taiteilija Rainer Baerin käsialaa. Mökki-koristeella AB-mallia valmistettiin 1934‒1944, miltä ajalta myös tämä lautanen on.
Lautasen malli on mahdollisesti FF ja siinä on koristeena punainen Mah-Jong. Lautanen on valmistettu vuosien 1932 ja 1949 välillä. Se on mahdollisesti tehty vientiin, sillä lautasen pohjassa on piippuleiman lisäksi toinen leima, joka on mahdollisesti kohdemaan maahantuojan leima.
Tässä Z-mallin lautasessa on koristeena siirtokuva numero 7436, joka on saanut nimekseen Koivunurpu. Koristeen suunnittelijana pidetään Tyra Lundgreniä. Koivunurpua käytettiin Z-mallissa vuosina 1931‒1942. Piippuleiman perusteella tämä lautanen ei kuitenkaan voi olla vielä vuodelta 1931.
Liemi- ja kastikekulhot ovat Reinhard Richterin AS-mallia. Astioiden koristeensa on Irja, joka on kultapainokoriste. Richterin pitkäikäisessä AS-mallissa ehdittiin käyttää yli 50 erilaista koristekuviota. Irja-koriste määrittää näiden astioiden valmistusajan vuosiin 1940‒1944.
Teekuppi on EL-mallia, jota valmistettiin 1930- ja 1940-luvulla. Tässä kupissa on kukka-aiheinen siirtokuva ja ”Äidin kuppi” -teksti.
Kahvikuppi on AX-mallia, ja sitä koristaa pitkään käytössä ollut Myrna. Sekä mallin että koristeen on suunnitellut Olga Osol. Myrna-koristeista AX-kuppia tuotettiin 1930-luvulta aina vuoteen 2005 asti.
Kahvikuppi on AX-mallia, jonka suunnitteli Olga Osol. Siinä on kukka-aiheinen koristelu. Kuppi on kakkoslaatua eikä siinä ole Arabian leimaa. Kuppi on kuitenkin mahdollista ajoittaa 1940-luvulle sen korvan perusteella. Tässä kupissa on Osolin alun perin suunnittelema koristeellinen korva. Kupin korvan muotoa kuitenkin yksinkertaistettiin 1940-luvun lopussa ja sen alaosassa oleva liitos poistettiin. Edellisessä Myrna-kupissa näkyy myöhempi yksinkertaisempi korva.
Lautanen on EP-mallia, jonka on suunnitellut Greta Lisa Jäderholm-Snellman. Lautasen reunaa koristaa Signe-koristelu. EP-mallia valmistettiin vuosina 1933‒1970. Tämä lautanen on vuosilta 1933‒1940, sillä Signe poistui käytöstä vuonna 1940.
Kuppi on ML-mallia, jonka Greta Lisa Jäderholm-Snellman on suunnitellut vuonna 1934. Sitä koristaa Svea Granlundin Blue Rose vuodelta 1949. Kuppi on valmistettu 1950-luvun vaihteessa.
Lautanen kuuluu Reinhard Richterin SO-mallistoon ja niin kutsuttuun Moderna-sarjaan. SO-malliston Richter suunnitteli ravintola- ja laitoskäyttöön. SO-mallia valmistettiin vuosina 1936‒1953. Tämä lautanen on piippuleiman perusteella valmistettu vuoteen 1949 mennessä.
Pikkupurkit ovat tunnistamatonta mallia ja niissä on paksu värilasite, joka on koristeltu kullalla. Piippuleiman perusteella ne on valmistettu 1932‒1949.