Päiväkodinjohtajat kehittivät mallin hyvinvointikeskusteluihin perusopetukseen 13.12.2018 Lohjalaiset päiväkodinjohtajat Merja Koskinen ja Henna Pohjoisvirta tuottivat Lahden ammattikorkeakoulussa Sosionomi (YAMK) opinnäytetyönään työvälineen perusopetuksen opettajien käyttöön: hyvinvointikeskustelumallin. Idea mallin kehittämiseksi lähti paikallisesti Lohjalta ja Me-koulusta. Järnefeltin alueen alakouluissa oli kokeiltu hyvinvointikeskusteluja oppilaiden kanssa ja tarve oli selvittää kokemuksia mallin luomiseksi. ” Kiinnostuimme ideasta, koska myös varhaiskasvatuksessa on tärkeää tuntea jokainen lapsi toiminnan suunnittelun lähtökohtana” , sanovat Koskinen ja Pohjoisvirta. Oppilaan kuuleminen ja kohtaaminen Koskinen ja Pohjoisvirta haastattelivat opettajia sekä teettivät kyselyn 6. ja 9. luokan oppilaille keskustelukokemuksista opettajan kanssa. Lisäksi kokemustietoa haettiin myös Ylöjärveltä, jossa käytössä on jo jonkin aikaa ollut Yhteispelin mukaiset juttutuokiot. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi että osalla oppilaista ei ole koulussa aikuista, jonka kanssa keskustella. Hyvinvointikeskustelu tarjoaa mahdollisuuden jokaisen oppilaan kohtaamiseen. Oppilaat toivoivat keskusteluilta luottamuksellisuutta, ymmärrystä, tasa-arvoisuutta, kuuntelemista ja positiivisia asioita. ”On tärkeää, että jokainen tulee kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään, ilman arviointitarkoitusta” , Koskinen ja Pohjoisvirta pohtivat. Hyvinvointikeskustelumalli on opettajan työväline Opinnäytetyön tuloksena syntyi oppilaan osallisuutta tukeva hyvinvointikeskustelumalli, jolla on vahva teoreettinen viitekehys pedagogisesta hyvinvoinnista ja myönteisestä tunnistamisesta. Malli on opettajan työväline ja on heti käyttöönotettavissa missä tahansa koulussa. ”Mallin kokeilun jälkeen se vaatii ehdottomasti arviointia ja uudelleenkehittelyä, jotta se sopii juuri kyseisen koulun käyttötarpeisiin”, korostavat Koskinen ja Pohjoisvirta. He haluavat kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita rehtoreita, opettajia ja oppilaita Lohjalla ja Ylöjärvellä sekä emeritusprofessori Matti Rimpelää. Yhteistyöllä ja kokemustiedolla on suuri merkitys kehittämistyössä. Lisätietoja Merja Koskinen, merja.koskinen1@hotmail.comHenna Pohjoisvirta, h.pohjoisvirta@gmail.com Opinnäytetyö on luettavissa:https://www.theseus.fi/handle/10024/156757