Perinnemaisemien hoitoa Lohjalla – tule mukaan talkoisiin!

Lohjalla hoidetaan perinnebiotooppeja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Kaikki perinnemaisemien hoidosta kiinnostuneet ovat tervetulleita Maksjoen niityn ja Kokkilan kedon niittotalkoisiin – talkooväkeä kaivataan!

Perinnemaisemia uhkaa umpeenkasvu

Perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden muovaamia niittyjä ja laitumia, joille on vuosisatojen aikana kehittynyt omaleimainen ja rikas eliölajisto. Niityt, kedot ja hakamaat ovat laidunnuksen ja niiton loputtua kasvamassa umpeen. Myös muut maankäytön muutokset, kuten peltomaan raivaus ja rehevöityminen, ovat syynä perinnebiotooppien uhanalaistumiseen.

Noin 90 % perinnebiotooppien luontotyypeistä on jo luokiteltu joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. Perinnebiotooppien lajisto on poikkeuksetta hyvin monipuolinen. Esimerkiksi niityillä ja kedoilla on paljon erilaisia pienruohoja ja näyttäviä kukkakasveja, jotka taas houkuttelevat paikalle myös runsaasti monenlaisia hyönteisiä, kuten perhosia.

Maan ja kasvillisuuden kulutus on mahdollistanut perinnebiotooppien syntymisen. Kedot ovat kuivia niittyjä, joita tavataan hiekka-, sora- ja moreenimailla. Kalliokedot ovat kallioisia, nykyisen tai aiemman laidunnuksen tai niiton muovaamia alueita. Hakamaat ovat puita kasvavia laidunalueita, joille ominaista on puuryhmien väliset niittyaukot. Tuoreet niityt ovat yleensä umpeen kasvavia tai sijaitsevat nurmilaitumien yhteydessä ja ovat siksi rehevöityviä. Kosteat niityt ovat suurruoho- tai heinäniittyjä.

Lohjalla on 56 erilaista perinnemaisemakohdetta. Erityispiirteenä ovat kalkkivaikutteiset kuivat kedot, joiden lajisto on hyvin erikoistunutta. Perinnebiotooppien hoidolla suojellaan katoavia luontotyyppejä.

Niittyjä ja ketoja hoidetaan hartiavoimin

Lohjalla perinnebiotooppeja hoidetaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Niittotalkoita on tänäkin kesänä, ja ensimmäiset talkoot pidetään keskiviikkona 18.7. klo 18–20 Maksjoen niityllä. Paikalle pääsee Maksjoelta Braskintietä pitkin, josta käännytään Yli-Paila-tielle, jota ajetaan noin kilometrin verran talkookohteeseen. Maksjoella vaalitaan runsasta keto- ja niittylajistoa, johon kuuluvat muun muassa erilaiset matarat ja kellokasvit sekä ahomansikka ja ketoneilikka.

Kokkilan ketoa hoidetaan keskiviikkona 25.7. klo 18–20. Kokoontuminen on Virkkalan Pururadan parkkipaikalla, joka sijaitsee Hankoniementien vasemmalla puolella Lohjalta tultaessa, noin 1 km ennen Virkkalan ristiä. Kedolla pyritään säilyttämään koko maassa uhanalainen horkkakatkero (Gentianella amarella), jolla on tiettävästi vain kaksi kasvupaikkaa Uudellamaalla.

Kumpiinkin talkoisiin tarvitaan talkooväkeä, ja kaikille löytyy sopivaa tekemistä. Molemmissa kohteissa niitetään rehevää kasvustoa ja kerätään niittojäte pois alueelta sekä poistetaan vesoja. Mukaan voi ottaa oman viikatteen, haravan tai vesurin. Työvälineitä saa myös talkoopaikalta. Säänmukainen vaatetus on hyvä olla, ja juotavaksi on hyvä ottaa ainakin vettä. Tarjolla on pientä talkoopurtavaa.

Ketotalkoot ovat mukavaa yhdessäoloa ja kuntoilua, jolla parannetaan luonnon tilaa ja maisemaa. Talkoissa voi nauttia monipuolisesta ja kauniista lajistosta sekä saada tietoa ketojen hoidosta ja vieraslajeista.

Talkoot järjestää Lohjan ympäristönsuojelu yhdessä Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry:n kanssa.

Lisätietoa

Yhteydenotot

Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry
Marja-Leena Nikander
puh. 044 284 6550

Lohjan ympäristönsuojelu
Jessika Karvinen
puh. 044 374 4467