Rakennus edustaa tyypillistä 1800-luvun uusmaalaista torppaa, joka on säilynyt alkuperäisellä paikallaan.
Torpan on rakentanut Elias Lönnrotin räätäli-isä Fredrik Johan Lönnrot noin vuonna 1800. Eliaksen veli Henrik Johan Lönnrot laajensi rakennusta eteisellä ja kamarilla aikaisintaan 1825.
Tupa oli tila, jossa nukuttiin, syötiin ja tehtiin työt. Kalustus tuvassa oli hyvin niukkaa. Nurkassa oli leivinuuni ja tulisija. Pöytää käytettiin sekä räätälin työpöytänä että ruokapöytänä. Tilanahtauden vuoksi osa lapsista nukkui uuninpankolla.
Tuvan nykyinen sisustus on osin Lönnrotin suvun alkuperäistä esineistöä, osin Eliaksen veljentyttären Miina Lönnrotin keräämää ja hänen antamien ohjeiden mukaan valmistettuja kopioita.
Elias Lönnrot syntyi 9.4.1802. Eliaksen kolmantena elinpäivänä naapuritorpan emäntä vei hänet kastettavaksi. Pyrytti lunta, poika itki ja emäntä unohti kotona annetut nimet. Pastorin ehdotuksesta nimeksi tuli raamatullinen Elias.