Perinnebiotooppi on alueellisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta huomattavan arvokas. Sen pinta-ala on noin 0,2 hehtaaria.
Elias Lönnrot ansioitui myös kasvitieteilijänä. Kasvit ja kansan tavat hyödyntää kasveja lääkkeinä ja rohtoina kiinnostivat häntä. Hän keräsi matkoiltaan kasveja ja tutki myös niiden ominaisuuksia. Vuonna 1860 hän julkaisi ensimmäisen suomalaisen kasviston, Flora Fennican. Teos on 1240 sivua pitkä ja käsittää noin 900 näytettä ja 650 kuvaa. Kirjassa Lönnrot kertoo kasvien ulkonäyn ja kasvupaikkojen lisäksi niiden käytöstä.
Lönnrot kehitti merkittävästi suomenkielistä kasvitieteen sanastoa, josta yhä tänäkin päivänä kaksikolmasosaa on Lönnrotin keksimää. Murteista Lönnrot vakiinnutti kasvitieteeseen perussanoja tai muodosti murresanoista uudissanoja, kuten kasvin osia nimittävät hede ja emi sekä lehtiä kuvailevat puikea, suikea ja nirhalaitainen.