Torin ympäristö on muuttunut radikaalisti sen perustamisesta tähän päivään. Kun tori sijoitettiin paikoilleen, Kauppakatua ei ollut olemassakaan. Torin lähituntumassa oli vain pieniä puutaloja kunnes vuonna 1906 työväentalo rakennettiin paikalleen. Nykyisistä liiketaloista ensimmäiset ovat nousseet kauppakadun varteen 1970-luvulla. Viimeisin valmistui 2010-luvulla Kauppakadun ja Sepänkadun kulmaan.
Lohjan työväenyhdistyksen rakennuttama Työväentalo on seissyt paikallaan vuodesta 1906. Se rakennettiin talkoovoimin kamariherra Hjalmar Linderiltä vuokratulle tontille. Tontin vuokra oli viisi markkaa sekä käymälään kertynyt lanta, joka vietiin Hakaskytän pelloille.
Työväentalo sai nykyisen asunsa vuonna 1922. Se toimii edelleen kokous- ja juhlatilana ja on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus Lohjan kaupunkikuvassa.
Vaatturi Nestori Vainio rakennutti liike- ja asuintiloikseen valkoisen funkkistalon, joka tunnetaan ”Sokeripalana.” Sen suunnitteli Antero Hasari. Talo valmistui vuonna 1938. Lohjan kaupunki osti rakennuksen vuonna 1975 ja teetti siihen vuonna 1991 peruskorjauksen, jossa säilytettiin vanha huonejärjestys. Rakennuksen katsotaan edustavan niin sanottua osuuskauppafunktionalismia, ja se on tyylinsä ainoa edustaja Lohjalla.
Radikaali muutos torin ympäristössä Lohjan kaupunkikuvassa tapahtui 1990-luvun alussa, kun kauppakeskus Lohjantähti valmistui. Sen paikalla sijainnut vanha tiilinen Hillnerin kauppatalo purettiin rakennuksen tieltä. Kerrotaan, että Hillnerin kauppatalo oli ensin kaksikerroksinen, mutta kun Nestori Vainio rakennutti oman valkoisen palatsinsa, Sepänkatu 7, torin vastakkaiselle reunalle, Hillnerin taloon lisättiin kolmas kerros.
Lohjantähteä rakennettaessa Kauppatori toimi Nahkurintorilla.
Please accept all cookies to see this content or watch content here.