Kokoelmat

Lohjan Museo tallentaa, tutkii, säilyttää ja asettaa näytteille Lohjaan liittyvää aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä.

Lohjan Museon tehtävänä on kerätä ja tallentaa paikallista kulttuuriperintöä ja nykypäivän ilmiöitä Lohjan alueella. Tiedot tallennetaan museon arkistoihin tulevaisuuden tutkimus- ja näyttelykäyttöä varten. Tietojen tallentamisessa noudatetaan museoalan eettisiä sääntöjä, yleisiä tutkimuseettisiä ohjeita ja tietosuojalakia.

Esinekokoelma

Esinekokoelmaamme kuuluu noin 25 000 esinettä napista paloautoon. Esinekokoelmaa säilytetään Länsi-Uudenmaan kulttuuriperintökeskuksessa Leirassa Tammisaaressa ja vain murto-osa siitä on esillä museon perusnäyttelyssä.

Museon esinekokoelman vanhin osa on Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n esinekokoelma. Kokoelman kartuttaminen alkoi jo muutamia vuosia ennen kuin yhdistys perusti Lohjan Museon vuonna 1911. Yhdistyksen kokoelmaa kartutettiin 1970-luvulle asti. Sen jälkeen museolle lahjoitetut esineet kuuluvat Lohjan kaupungin omistamaan Lohjan Museon esinekokoelmaan, jota kartutetaan edelleen.

Johannes Lohilammen Museon esinekokoelma syntyi pääasiassa maanviljelijä Johannes Lohilammen ja hänen veljensä, puutarhuri Kaarlo Vanamon keräystyön tuloksena. Museon kokoelmat muodostuvat pääasiassa sammattilaisesta ja länsi-uusimaalaisesta talonpoikaisesineistöstä.

Lohjan museon ja Länsi-Uudenmaan museon tuolikokoelmaa kokoelmakeskus Leirassa. Erilaisia tuoleja on kahdessa hyllystössä kolmessa korkeudessa.

Kuvakokoelma

Kuvakokoelmamme koostuu kymmenistä tuhansista kuvista, jotka kertovat menneestä ja nykyisestä Lohjasta ja lohjalaisista. Kuvia on vedoksina, negatiiveina ja dioina.

Valokuvakokoelman varhaisia helmiä on niin kutsuttu Geneven kokoelma. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry keräsi Genevessä vuonna 1908 järjestettyyn maantieteellisten seurojen edustajien kokoukseen noin 900 kuvaa käsittävän Lohja-aiheisten valokuvien ja postikorttien kokoelman. Muita suuria kokonaisuuksia ovat mm. valokuvaaja Viljo Saleniuksen yli 16 000 Lohja-aiheisen negatiivin kokoelma sekä sanomalehti Länsi-Uusimaan noin 10 000, pääasiassa 1980- ja 1990-lukujen Lohjaa kuvaavan valokuvan kokoelma.

Museolle voi lahjoittaa valokuvia sekä fyysisessä muodossa että digikuvina. Kuvat digitoidaan museolla, jolloin alkuperäiskappaleet jäävät lahjoittajalle. Valokuva-arkiston aineistoa julkaistaan näyttelyissämme sekä monenlaisissa tutkimuksissa ja artikkeleissa.

Neljä kaivosmiestä seisoo kaivoksen sisältä otetussa kuvassa kuupassa: kattilamaisessa tynnyrissä, joka roikkuu kettingeillä katosta. Kaivosmiehillä on päässään kypärät ja päällä suoja-asut. Kaksi kaivosmiestä polttaa piippua.

Kotiseutuarkisto

Kotiseutuarkisto sisältää Lohja-aiheisia vanhoja karttoja, asiapapereita ja paikallisten yhdistysten arkistoja. Suomen kotiseutututkimuksen isäksi mainitun Robert Boldtin muistiinpanoja ja kirjeenvaihtoa on tallennettu arkistoon. Arkistossa on lisäksi runsaasti haastatteluäänitteitä.

Arkiston aineisto on ennalta sovittaessa tutkijoiden käytettävissä.

Piirretty kartta museoalueesta 1800-luvulla. Karttaan merkitty rakennusten sijaintipaikat.

Finna

Lohjan Museo on julkaissut kokoelmiinsa kuuluvia valokuvia ja esineitä Finna-palvelussa huhtikuusta 2024 alkaen. Finnassa on vain pieni osa museon kokoelmiin kuuluvasta aineistosta, mutta tietokantaa täydennetään jatkuvasti. Finnassa julkaistut kuvat ovat vapaasti käytettävissä ei-kaupalliseen käyttöön. Julkaistaessa on mainittava Lohjan Museo.

Lohjan Museon oman Finna-näkymän löydät osoitteesta lohjamuseo.finna.fi.

Kirjasto

Museolla on oma pieni käsikirjasto, joka on painottunut Lohja-aiheiseen kirjallisuuteen, kansatieteeseen, taiteisiin ja historiatieteisiin. Kirjoja ei voi ottaa kotilainaan.

TAKO-ohjelma ja dokumentointi

Lohjan Museo on mukana valtakunnallisessa TAKO-ohjelmassa. TAKO on museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoiva ammatillisten museoiden verkosto. TAKO:lla on kaksi päätavoitetta: museoiden välinen tallennustyönjako ja nykydokumentoinnin koordinointi. Lohjan Museon erityisalueena on muoviteollisuus, erityisesti kotitalousmuovi sekä kaivosteollisuus. TAKOon voi tutustua nettisivuilla osoitteessa: http://tako.nba.fi/

Lohjan Museon tehtäviin kuuluu tehdä omaan toimialueeseen liittyvää tutkimusta ja dokumentointia. Vuonna 2017 valmistui museon Lohjan tori -aiheinen dokumentointiprojekti Toristoori. Lohjan torin tarinan voit lukea oheisesta verkkojulkaisusta.

Toristoori: Lohjan torin tarina by MiljART – Issuu

Lahjoita museoon

Museon kokoelma karttuu pääasiassa lahjoituksin. Jos suunnittelet lahjoittamista museolle tai olet kiinnostunut esine- ja valokuvakokoelman sisällöistä, niin ota yhteyttä museoamanuenssi Matti Mäkeen p. 044 374 3559 tai matti.maki@lohja.fi.

 

Aiheeseen liittyvää: