Lohjan kauppala syntyi sata vuotta sitten 1.1.2026

Lohjalla vietetään jälleen juhlavuotta. Sata vuotta sitten, 1. tammikuuta 1926, valtioneuvosto perusti Lohjan kauppalan. Päätös käynnisti 1920-luvulla kehityksen, joka muutti Lohjan rakenteen, elinkeinot ja tulevaisuuden näkymät.

– Kauppala oli 1920-luvulla käytännössä ainoa keino kehittää Lohjan keskustaa nykyaikaiseksi taajamaksi, kertoo historioitsija Torsti Salonen.

Kauppalan perustamista oli valmisteltu Lohjalla jo 1900-luvun alusta lähtien. Maalaispitäjänä Lohjaa rajoitti aikakauden lainsäädäntö: asemakaavoja ei voitu laatia, elinkeinotoiminta oli rajoitettua ja esimerkiksi sanomalehtien julkaiseminen edellytti kauppalan asemaa.

Suomen itsenäistymisen jälkeen lainsäädäntöä muutettiin, ja Lohjalla tehtiin ratkaiseva päätös. Kunta osti tarvittavat maat keskustan alueelta Lohjan historian suurimmassa maakaupassa. Tämä mahdollisti kauppalan perustamisen ja suunnitelmallisen kehittämisen.

– Ratkaisu oli yhdyskuntarakenteen kannalta ratkaiseva. Keskustaa pystyttiin kehittämään erillisenä kauppalana ilman, että koko maalaiskunta joutui maksajaksi, Salonen sanoo.

1920-luku oli nuoren itsenäisen Suomen taloudellista nousukautta, ja Lohjan kehitys noudatti monilta osin samaa kaavaa kuin muissa kauppaloissa, kuten Karjaalla ja Karkkilassa. Kauppala toi Lohjalle arvovaltaa, näkyvyyttä ja mahdollisuuden profiloitua kasvavana keskuksena Länsi-Uudellamaalla.

– Tavallinen maalaiskunta ei saanut valtakunnallista huomiota. Kauppala toi Lohjalle aivan toisenlaista painoarvoa ja uskottavuutta, Salonen toteaa.

Keskeinen hahmo kauppalan synnyssä oli kansakoulun johtajaopettaja Ilmari Sippola, jota Salonen kutsuu Lohjan kaupungin isäksi. Sippola oli koulutettu, laaja-alainen vaikuttaja, joka toimi aktiivisesti niin koulutuksen, elinkeinoelämän kuin yhdistystoiminnankin parissa.

– Sippola oli poikkeuksellinen sillanrakentaja. Hän nautti luottamusta yli puoluerajojen ja uskalsi ajaa Lohjan kehitystä määrätietoisesti, Salonen kuvaa.

Kauppalan perustamisen jälkeen Lohja sai oikeuden asemakaavoitukseen ja kunnallistekniikan kehittämiseen. 1920-luvun vahva tulevaisuususko näkyi kunnianhimoisina suunnitelmina ja rakentamisena, joiden jälkiä on edelleen luettavissa Lohjan keskustassa.

– Kauppala eli voimakkaasti 1920-luvun edistysuskon hengessä. Uskottiin kasvuun, suunnitteluun ja siihen, että Lohjasta rakennetaan jotakin pysyvää, Salonen tiivistää.

Näkymä Lohjan kauppalan perustamisvuonna 1926 kirkon katonharjalta kohden harjua. Etualalla alhaalla näkyy kellotapulin huippu. Kirkkokentällä on vuosina 1907-1930 toimineen kapearaiteisen sähkörautatien matkustaja-asema. Vasemmalla näkyvä kookas valkoinen rakennus on meijeri- ja teurastamo-osuuskuntien 1924 valmistunut liiketalo nykyisen kauppakeskus Lohen paikalla. Siitä oikealle sijaitseva suurikokoinen rakennus on Lohjan hotelli ja ravintola Vihdinkadun varrella. Suuri valkoinen liikerakennus alhaalla oikealla on Lohjan kirjakaupan talo nykyisen Säästötalo Latvalan paikalla. (Kuva: Torsti Salonen)

Kauppalan perustaminen vuonna 1926 oli Lohjalle tietoinen valinta kehityksen puolesta. Se antoi 1920-luvulla mahdollisuuden suunnitella, rakentaa ja kasvaa aikana, jolloin tulevaisuuteen uskottiin vahvasti. Satavuotista taivalta tarkasteltaessa on selvää, että 1920-luvun päätökset loivat perustan Lohjan myöhemmälle kehitykselle ja asemalle alueellisena keskuksena.