Lohjalla toteutetaan kunnianhimoisia tavoitteita lasten oikeuksien toteutumiseksi

Lohja on sitoutunut luomaan ympäristön, jossa lapset voivat kasvaa turvallisesti ja yhdenvertaisina. Kaupunki panostaa siihen, että aikuiset tuntevat lapsen oikeudet.

Lohja on ollut mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa vuodesta 2016 lähtien. Kolmatta
tunnustusta Unicefilta odotetaan ensi vuoden alussa. Panostus lasten ja nuorten hyvinvointiin näkyy myös tuoreen kouluterveyskyselyn tuloksissa.

– Mottomme on, että lasten ja nuorten ääni kuuluu kaikille. Panostamme osallisuutta edistäviin työtapoihin. Kaikilla lapsilla on yhdenvertainen oikeus hyvään elämään, sujuvaan arkeen, oppimiseen ja harrastamiseen, tiivistää Maarit Lindman, Unicefin Lapsiystävällisen kunnan koordinaattori.

Tällä hetkellä kartoitetaan lasten kanssa, miten arkiliikunta lisääntyisi. Koulumatkan sosiaaliset kohtaamiset koetaan tärkeiksi. Lapset ovat kiinnostuneita myös ilmastovaikutuksista.

Tärkeää on kysyä – ei olettaa

– Lapset ovat lähiympäristönsä asiantuntijoita. He ovat toivoneet värikkäämpiä rakennuksia, kerroksellista rakennuskantaa ja kaupallisia palveluita, joissa vietetään aikaa, mainitsee Kaisa Leppikangas kaavoituspalveluista.

Kulttuuripolun tavoitteena on, että luokka-asteet saavat samanlaisen ikäluokalleen suunnatun sisällön, oli sitten kyse opetuksesta, kirjasto tai museokäynneistä. Kirjaston alle kouluikäisille suunnattu Satupolku innostaa aikuisia ja lapsia lukemaan yhdessä monipuolisesti kirjoja.

– Olimme ensimmäisiä, jotka tekivät oman lukutaitostrategian kansallisen strategian pohjalta. Suurin haaste on tavoittaa heidät, jotka tarvitsevat apua lukutaitotyössä. Jalkaudumme sinne, missä ihmiset liikkuvat, sanoo Merja Lonkainen, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja.

Lohjalla on lasten toiveiden pohjalta järjestetty yli sata maksutonta harrastusryhmää koulupäivien yhteydessä: hevosharrastuksesta luontoseikkailuun, taiteisiin ja monipuoliseen liikuntaan. Kuljetuksia järjestetään niin koululla pidettävän harrastuksen jälkeen kotiin kuin myös harrastuspaikalle.

– Tarjontaa on etenkin heille, joilla ei muutoin olisi mahdollisuutta osallistua, toteaa Juha Koivuporras, liikunta- ja harrastuskoordinaattori. Hän jatkaa esimerkillä: järvikaupungissa poikkeukselliset 85 prosenttia 6. luokkalaisista osaa uida.

– Olemme 30 vuoden ajan panostaneet uimataitoon ja järjestäneet kuljetukset uimahallille. Lisäksi pidämme Opi uimaan -kerhoja uimataidottomille lapsille.

Artikkeli julkaistu ensimmäisen kerran täällä.