Lohjalla lapsilla on hyviä ystäviä ja vanhempien kanssa on helpompi jutella

75 kysymystä, aikaa 45 minuuttia. Kahden vuoden välein kaikki Suomen 4.–5.- ja 8.–9.-luokkalaiset sekä osa toisen asteen opiskelijoista vastaavat laajaan kyselyyn omasta terveydestään, hyvinvoinnista, koulunkäynnistä ja elintavoista.

Kouluterveyskysely järjestetään, jotta kuulisimme, miten lapset ja nuoret voivat. Lapsilla on oikeus osallistua heihin liittyvien asioiden hoitoon, ja kouluterveyskysely on yksi vaikuttamisen muoto. Kokosimme keskeisimmät tulokset Lohjalta tähän artikkeliin.

Jokaisella 4.–5.-luokkaisella lapsella on vähintään yksi hyvä ystävä

Jokainen lohjalaisista 4.–5.-luokkalaisista vastasi, että heillä on vähintään yksi hyvä ystävä, mikä on äärimmäisen hieno asia. 8.–9.-luokkalaisista vastaajista seitsemän prosenttia kokee, ettei heillä ole yhtään hyvää ystävää. Luku on onneksi laskenut edellisiltä vuosilta. Alakoululaisista vastaajista 83 prosenttia voi keskustella asioistaan vanhempien kanssa usein tai melko usein ja kokevat usein vanhempien tukevan ja kannustavan heitä. Tästä haluamme kiittää lohjalaisia vanhempia ja kannustaa samaan myös jatkossa.

Suurinta osaa oppilaista ei kiusata ollenkaan

Tuoreimmassa kyselyssä kouluissa koettu kiusaaminen ei ole enää lisääntynyt. Lohjalla sellaisten lasten osuus, joita ei ole kiusattu koko lukuvuoden aikana, kasvoi keskimäärin lähes 70 prosenttiin. Tulos antaa myönteisen viestin siitä, että koulujen pitkäjänteinen työ yhteisöllisyyden ja turvallisen oppimisympäristön edistämiseksi on tuottanut tulosta. Lohjan Mäntynummen yhtenäiskoulussa kiusaamista tuotiin näkyväksi nopealla kännykkäkyselyllä. Kännykkä kiertää luokassa kerran viikossa, ja jokainen oppilas vastaa anonyymisti kuuteen kiusaamiseen liittyvään kysymykseen. Vastaukset antavat tietoa siitä, missä ryhmässä kiusataan, jolloin siihen pystytään paremmin puuttumaan. Mäntynummen esimerkin myötä vastaavat kyselyt ovat lisääntyneet Lohjan kouluissa. Vaikka kiusaaminen ei ole lisääntynyt, meidän on jatkettava ja vahvistettava ennaltaehkäisevää työtä. Tätä tavoitetta tukee Turvallisuus – Trygghet HILS -hanke, joka tarjoaa kouluhenkilöstölle koulutusta kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä tukee koulujen yhteisiä käytäntöjä turvallisen toimintakulttuurin vahvistamisessa.

Aamupala ja kouluruoka eivät maistu – uupuminen lisääntynyt

Yksi huolestuttavista havainnoista kyselyn tuloksissa on, että yhä useampi vastaaja jättää aamupalan ja päivittäisen koululounaan väliin. Lohjan yläkoululaisista vastaajista vain puolet syö koululounaan päivittäin ja kokee, että koululounas on maultaan hyvää. “Vain kymmenellä koululla on aikaa ruokailulle varattuna vähintään 30 minuuttia”, kertoo Lohjan kaupungin ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Nina Olsbo. Ruokalan sijainti ja hälinä vaikuttavat ruokalakokemukseen. Jos ruokasali on läpikulkupaikka, suuret oppilasmäärät aiheuttavat kovaa ääntä. Ruokailutilanne saatetaan kokea levottomaksi tai ahdistavaksi. Tytöillä voi olla paineita syödä mahdollisimman vähän. Olsbon mukaan Lohjalla on olemassa hyviä toimintatapoja kouluruokailun kehittämiseksi. Joissain kouluissa on käytäntö, että yläkoulun opettajat saattavat ryhmän syömään. Opettajat voivat näyttää esimerkkiä syömällä itse aina ruokalassa. Ruokapalvelut osallistavat oppilaita, kuuntelevat ruokatoiveita ja pyrkivät toteuttamaan niitä resurssien puitteissa. Kouluruoan täytyy kuitenkin täyttää tietyt ravitsemuskriteerit eikä epäterveellisiä vaihtoehtoja voida aina toteuttaa. Olsbo puhuu yleisestä trendistä, jossa jo ennen maistamista kouluruokaa ei arvosteta tai pidetä laadukkaana. Kodeilla ja kavereilla on merkittävä vaikutus näihin asenteisiin. Kannustamme vanhempia seuraamaan ja tukemaan lasten aamupalan syömistä. Jos lapset ja nuoret eivät syö riittävästi, sillä on suora vaikutus jaksamiseen. Jopa 39 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista on väsynyt ja uupunut päivittäin.

Historian selvin sukupolvi – laittomien huumeiden käyttö alimmalla tasolla koskaan

Päihdemittareista havaitsimme, että muutos on ollut Lohjalla edelliseen kyselyyn verrattuna merkittävästi positiivinen. Vaikka nikotiinituotteiden käyttö on hieman muuta maata ja hyvinvointialuetta yleisempää, käytön lasku Lohjalla on edelliseen kyselyyn verrattuna merkittävä. Yläkouluikäisten alkoholinkäytön kohdalla raittiiden nuorten määrä on Lohjalla suurempi kuin koskaan mittaushistorian aikana, minkä lisäksi tulos on ensimmäistä kertaa parempi kuin koko maan tai hyvinviontialueen keskiarvo. Huumausaineiden käytön kohdalla yläkouluikäisten kokeilut ovat myös Lohjalla laskusuunnassa ja noudattavat niin valtakunnallista kuin alueen keskiarvoa. Lukiolaisten kohdalla voidaan puhua jopa merkittävän vähäisistä kokeilumääristä. Lohjalla on viimeiset kaksi vuotta panostettu merkittävällä tavalla yläkouluikäisten kanssa tehtävään nuorisotyöhön niin kouluissa kuin jalkautuvassa nuorisotyössä. Ilmiöihin reagointi on ollut välitöntä ja työn painopistettä ja viestintää on pyritty suuntaamaan tarvelähtöisesti.