Hyvään kouluarkeen kuuluu opetuksen ja kasvatuksen lisäksi psyykkisen ja fyysisen terveyden, sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.
Terveellinen, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio on tärkeää kasvavalle lapselle ja nuorelle. Vanhempien ja koko perheen ruokavalinnat vaikuttavat kehittyviin ravitsemustottumuksiin. Hyvän ravitsemuksen lähtökohtana ovat säännölliset ruoka-ajat ja monipuolinen ruoka. Perheen yhteinen kiireetön ruokahetki on hyvä tapa kohdata ja vaihtaa kuulumisia arjessa.
Kouluissa annettava ravinto- ja terveyskasvatus ohjaa oppilasta oikeisiin ruokailutottumuksiin.
Riittävä uni ja lepo edistävät lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Uni on tärkeää aivojen toiminnalle, sillä se tekee mahdolliseksi uuden oppimisen ja opitun muistiin painumisen. Hyvä uni edistää lapsen ja nuoren luovuutta, vaikuttaa keskittymiskykyyn ja mielialaan. Hyvin nukkunut lapsi/nuori on pirteä ja jaksaa osallistua koulutyöhön. Uni vaikuttaa myös sosiaaliseen elämään ja itsetuntoon.
Nukkumaanmenoajat puhututtavat monessa perheessä. Vanhempien tehtävänä on varmistaa, että lapsi ja nukkuu riittävästi ja hyvin. Lapsen unesta huolehtiminen on välittämistä ja huolenpitoa. Aina tehtävä ei ole yhtä helppo. Tilapäiset univaikeudet eri kehitysvaiheissa ovat varsin tavallisia ja tuttuja useissa koululaisten perheissä. Vaikeuksien jatkuessa on hyvä ottaa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan.
Hygieniasta huolehtiminen on jokapäiväisessä arjessamme hyvin tärkeää. Hygienian tehostaminen kouluissa vähentää tarttuvien tautien leviämistä. On oleellista, että hyvää ja tehokasta arkipäivän hygieniaa noudatetaan aina, koska useat taudit tarttuvat jo ennen oireiden ilmaantumista.
Kouluissa hygienia muodostuu käsihygieniasta sekä siivouksesta. Kädet pestään ennen ruokailua sekä wc-käyntien ja aivastamisen tai yskimisen jälkeen. Kouluissa annettava hygieniakasvatus esim. terveystiedon tunneilla ohjaa oppilasta pitämään huolta itsestään.
Turvallisuuskasvatuksella vahvistetaan lasten ja nuorten omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja, taitoja puolustaa itseään ja pitää huolta rajoistaan. Turvallisuustaitoja harjoitellaan ympäristö- ja luonnontiedon/biologian ja terveystiedon tunneilla, yhteiskuntaopissa sekä uskonnon/elämänkatsomustaidon tunneilla. Turvallisuuskasvatus rohkaisee kertomaan huolistaan aikuisille ja sen myötä myös aikuiset tulevat herkemmiksi havaitsemaan lasten ja nuorten huolenaiheita ja pahoinvointia.
Itsetuntokasvatus sisältää mm. keskustelua kehosta ja kehityksestä sekä seksuaalisuudesta, läheisyydestä ja itsetunnosta. Lapsia ja nuoria autetaan tunteiden ilmaisussa ja itsesäätelyssä. Tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita.
Koululla on opetushenkilökunnan lisäksi hyvinvoinnin ja terveydenalan ammattilaisia tukemassa oppilaan kasvua. Tärkeä osa hyvinvointia ja viihtyvyyttä on myös osallisuus ryhmässä sekä kokemus siitä että tulee kuulluksi.