Lapsen elatus

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.

Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona.

Elatussopimuksia laadittaessa lastenvalvoja voi vanhempien toiveesta laatia Oikeusministeriön ohjeen mukaisen laskelman, jonka antamaa ehdotusta elatusavun suuruudesta vanhemmat voivat käyttää apuna sopiessaan elatusavun määrästä. Elatusapu voidaan vahvistaa määräajaksi tai suoritettavaksi eri määräisenä eri ajanjaksoilta.

Elatusavun määrä ja suorittamistapa vahvistetaan joko vanhempien keskinäisellä sopimuksella, vanhempien avioeron liitännäisasiana tai tuomioistuimen tuomiolla. Vanhempien sopiessa elatusavun määrästä, lastenvalvoja voi vahvistaa sopimuksen täytäntöönpanokelpoiseksi. Vanhemmat voivat hyödyntää alla olevan linkin takana olevaa laskuria elatusavun määrää arvioidessaan. Laskuri soveltuu tilanteisiin, jossa lapsi asuu toisen vanhemman luona. Laskuri ei ole sellaisenaan toimiva vuoroasumistilanteessa.

Elatusapulaskuri

Mikäli vanhemmat haluavat lastenvalvojan tekevän elatusapulaskelman tapaamiselle otetaan mukaan tositteet tuloista, välttämättömistä menoista, kuten asumiskuluista ja muista hyväksyttävistä menoistaan tietojen tarkistamista varten. Muita hyväksyttäviä menoja ovat opintolaina, työmatkakulut, vanhemman erityiset terveydenhuollon kulut. Lisäksi laskelmaa tehdessä huomioidaan menona vanhempien muu elatusvastuu.

 

Koulutusavustus

Lapsen elatuksesta annetun lain 3.2 §:n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuvista kustannuksista.

Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Sen sijaan täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi itsenäisesti asuessaan kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille.

Koulutusavustuksen vahvistaminen edellyttää tapauskohtaista harkintaa siitä, onko vahvistaminen kohtuullista. Harkinnassa on otettava huomioon myös lapsen omat mahdollisuudet vastata koulutuskustannuksistaan esimerkiksi opintorahalla, opintolainalla tai työnteolla.

Koulutusavustuksen määrään ei voida suoraan soveltaa elatusapua koskevia säännöksiä, vaikka koulutuskustannuksiin luetaankin suoranaisten opintomenojen lisäksi myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset. Sen sijaan esimerkiksi harrastuksista aiheutuvat kustannukset eivät pääsääntöisesti kuulu koulutusavustuksella katettavaksi.

 

Elatusavun maksaminen oheishuoltajalle

Lapsen asuessa oheishuoltajan luona vanhemmat suorittavat elatusavun oheishuoltajalle. Oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lapseen. Elatusvelvollisena ovat silloin vanhemmat ja elatusavun saajana oheishuoltaja.

Huoltajan ollessa elatusvelvollinen, lapsen edustajaksi haetaan edunvalvojan sijainen joko huoltajien suostumuksella digi-ja väestötietovirastosta, täyttämällä oheisen linkin alta hakemus edunvalvojan sijaisen määräämiseksi. Huoltajat myös oheishuoltaja täyttävät hakemuksen edunvalvojan sijaisesta ja merkitsevät hakemukseen henkilön, joka voisi toimia edunvalvojan sijaisena lapsen elatusasiassa huoltajan ollessa esteellinen. Tarvittaessa edunvalvojan sijaiseksi voidaan pyytää myös Lohjan kaupungin perheoikeudellisten palveluiden nimeämä työntekijä.

https://dvv.fi/lomakkeet 

Mikäli huoltaja ei ole asiassa aktiivinen tai häntä ei tavoiteta, edunvalvojan sijainen voidaan määrätä tarvittaessa myös käräjoikeuden päätöksellä.

 

Elatusavun muuttaminen

Aiemmin vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa joko vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla. Vaikka aiempi elatusapu olisi ratkaistu tuomioistuimen päätöksellä, sitä on mahdollista muuttaa myöhemmin vanhempien sopimuksella.

Vahvistetun elatusavun määrää voidaan muuttaa, jos olosuhteet elatusavun vahvistamisen jälkeen ovat muuttuneet olennaisesti ja elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Elatusapua voidaan muuttaa myös, jos vahvistetun elatusavun harkitaan olleen jo alun perin kohtuuton.

 

Elatusapujen indeksisidonnaisuus

Elatusapuja tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin nousua vastaavasti. Indeksikorotuksen tarkoituksena on säilyttää vahvistetun elatusavun reaaliarvo rahan arvon muuttuessa.

Edelliset vahvistetut indeksikorotukset ovat:

1.1.2016        -0,26%
1.1.2017        0,47%
1.1.2018        0,57%
1.1.2019        1,50%
1.1.2020        0,77%
1.1.2021 0,20%

Indeksikorotuksen maksuvelvollisuus seuraa suoraan laista, eikä vanhemmille näin ollen ilmoiteta erikseen tulevista korotuksista. Jos vanhemmat hoitavat elatusavun maksamisen keskenään, tulee heidän itse huolehtia myös indeksikorotuksista. Pyynnöstä vanhemmat voivat saada alkuperäiseen sopimukseensa merkinnän korottamisajankohdasta sekä korotetusta elatusavun määrästä.

 

Elatustuki

Elatustuesta säädetään elatustukilaissa. Elatustuen tarkoitus on turvata alaikäisen lapsen oikeus riittävään elatukseen silloin, kun hänen molemmat vanhempansa eivät osallistu hänen elatukseensa. Elatustuen toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos eli kela.

Kun lapsen elatuksesta sovitaan lastenvalvojan luona, oikeus elatusapuun syntyy, kun elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai elatusapua ei ole vahvistettu lainkaan maksettavaksi elatusvelvollisen puutteellisen elatuskyvyn vuoksi. Tällainen sopimus perustuu aina elatusvelvollisen puutteelliseen elatuskykyyn eivätkä vanhemmat voi sopia keskenään siitä, että tekevät sopimuksen, joka oikeuttaa elatustukeen.

Oikeutta elatustukeen ei kuitenkaan ole, jos vanhempien välillä ei ole vahvistettua elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä elatusavusta.

Elatustukea voi hakea lapsen vanhempi tai muu henkilö, jonka hoidossa lapsi on. Itsenäisesti asuva, 15 vuotta täyttänyt lapsi voi hakea tukea myös itse.

 

Elatusavun perintä

Jos vanhempien välillä on voimassa oleva lastenvalvojan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta, on maksamaton elatusapu sellaisenaan ulosottokelpoista velkaa. Lapsen lähivanhempi voi hakea elatustukea Kelasta alkuperäistä elatussopimusta vastaan, mikäli elatusvelvollinen ei ole maksanut vahvistettua elatusapua. Maksamatta olevien elatusapujen sekä niille laskettujen viivästyskorkojen perintä siirtyy tällöin Kelalle. Tällöin Kela maksaa vanhemmalle elatustukea ja perii elatusvelvolliselta kaikki maksamatta jääneet elatusavut viivästyskorkoineen sekä jatkossa kuukausittain erääntyvät elatusavut.

Lapsen lähivanhempi voi myös käynnistää ulosottoperinnän toimittamalla kirjallisen ulosottohakemuksen sekä alkuperäisen elatussopimuksen tai oikeuden päätöksen Länsi-Uudenmaan ulosottovirastoon.

Elatusavun perimistä elatustuen korvaukseksi ei kuitenkaan toimiteta siltä osin kuin elatusavun maksamatta jättäminen on johtunut elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä. Elatusvelvollinen voi tehdä tätä koskevan hakemuksen Kelaan, jos hänen maksukyvyttömyytensä johtuu työkyvyttömyydestä, työttömyydestä tai muusta elatusvelvollisesta riippumattomasta syystä.

 

(Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704)

(Elatustukilaki 580/2008)