Sovittelutoiminta

Sovittelu on mahdollisuus rakentaa vanhempien välille sovintoa. Siinä vanhemmille järjestetään mahdollisuus käsitellä lasten asioita turvallisessa ilmapiirissä ja puolueettomien sovittelijoiden ohjauksessa. Tavoitteena on auttaa vanhempia löytämään keskenään heitä tyydyttävät ratkaisut lasten asioissa.

 

Sovittelun merkitys lapselle

Merkittävää lapsen sopeutumisessa ja selviytymisessä vanhempien avioeron jälkeen on vanhempien keskinäisen riittävän yhteistyösuhteen jatkuminen lasta koskevissa järjestelyissä, jotka mahdollistavat lapsen yhteydenpidon kummankin vanhemman kanssa. Mikäli vanhemmat eivät keskenään pysty päättämään lapsen asioista ja asia siirtyy tuomioistuimen ratkaistavaksi, se on selkeä riskitekijä lapselle. Vanhempien keinottomuus päättää yhteisesti lapsen asioista altistaa lapset siihen, että he tulevat vedetyksi perhehierarkiassa lapsen systeemistä aikuisen systeemiin ja aikuisille kuuluvaan päätöksentekoon. Tutkimuksessa vanhempien toiminta vaikutti oleellisesti lasten hyvinvointiin. Se, että vanhemmat pystyivät keskustelemaan keskenään riita-asiansa, kertoivat lapselle eroon ja huoltoriitaan liittyvistä tosiasiallisista tapahtumien kulusta, helpottavat lapsen oloa ja auttavat selviytymään elämässä eteenpäin. Vanhemmat pystyvät helpottamaan lapsen oloa omalla myönteiselle käyttäytymisellä ja lapsen erillisyyden huomioimisella. Tärkeää lapsen kannalta on, ettei vanhempi puhu pahaa toisesta vanhemmasta.

 

Perheasioiden sovittelu

Perheasioiden sovittelun tarkoituksena on antaa apua ja tukea silloin, kun perheessä esiintyy ristiriitoja. Sovittelu on tarkoitettu lapsiperheille, joissa vanhemmat miettivät eron mahdollisuutta tai perheille, joissa vanhemmat ovat jo eronneet ja perhe pyrkii sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. Perheasioiden sovittelu on maksutonta.

Perheasioiden sovittelijat pyrkivät saamaan luottamuksellisen ja avoimen keskusteluyhteyden perheenjäsenten välille, pyrkivät saamaan aikaan yhteisymmärryksen siitä, miten perheessä esiintyvät ristiriidat voidaan ratkaista, avustavat asianosaisia sopimusten valmistelussa ja muissa tarpeellisissa toimenpiteissä, kiinnittävät erityistä huomiota perheen alaikäisten lasten aseman turvaamiseen ja voivat antaa apua ja tukea myös silloin, kun lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tai sopimuksen noudattamisessa ilmenee ristiriitoja.

Sovittelun tarkoituksena on saada vanhemmat vastaamaan lapsen tarpeisiin, huolehtia lapsen arjesta sekä saada vanhemmat huolehtimaan lapsesta erosta ja vanhempien välisistä ristiriidoista huolimatta. Sovittelijan toiminnassa keskeistä onkin saada vanhemmat kohdentamaan huomionsa lapseen.

Lohjan perheasiainneuvottelukeskus

Perheneuvola

Vanhemmat voivat tarvittaessa hakea perheasioiden sovittelua ennen lastenvalvojan tapaamista. Myös lastenvalvoja voi ohjata vanhempia hakemaan perheasioiden sovittelua.

Sovittelussa syntyneet lasta koskevat sopimukset vahvistaa lastenvalvoja.

 

Tuomioistuin sovittelu

Vanhemmat voivat myös hakea Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudesta asiantuntija-avusteista huoltoriitojen sovittelua, mikäli he eivät pääse sopuun lasten sopimusasioissa.

Huoltoriidan tuomioistuinsovittelu on vaihtoehto pitkälle ja raskaalle oikeudenkäynnille. Se on tarkoitettu erityiseksi sovittelupalveluksi silloin, kun vanhemmille muissa eropalveluissa tarjottu apu on osoittautunut riittämättömäksi.

Sovittelussa voidaan käsitellä lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevia vanhempien erimielisyyksiä. Lisäksi sovittelussa voidaan ratkaista monia sellaisia lapsen arkeen liittyviä kysymyksiä, joita ei voida käsitellä oikeudenkäynnissä. Sovittelun tavoitteena on saada aikaan lapsen edun mukainen, kestävä sopimus vanhempien välille.

Sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari, jota avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija, yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä. Moniammatillinen työpari tarjoaa vanhemmille tukea sekä juridisten että psyykkisten eroon liittyvien konfliktien ratkaisemiseksi. Asiantuntijan avulla pyritään varmistamaan, että sovittelussa käsitellään lapsen edun kannalta keskeiset seikat ja että saavutettu sovinto ovat lapsen edun mukaisia.

Sovittelu on vapaamuotoista ja keskustelevaa. Sovittelu etenee pääasiassa yhdessä käytävin keskusteluin, mutta tarvittaessa sovittelija voi keskustella vanhempien kanssa myös erikseen. Vanhempien kanssa sovittaessa sovittelija ja asiantuntija-avustaja voivat keskustella myös lapsen kanssa.

Vanhemmat voivat käyttää sovittelussa tukena lakimiesavustajaa.

Huoltoriidan sovittelu tuomioistuimessa

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus

 

Huoltoriita tuomioistuimessa

Ellei sopimusta saada aikaiseksi, kumpi tahansa vanhemmista voi saattaa asian lapsen kotipaikan käräjäoikeuteen. Asia käynnistyy kirjallisella hakemuksella. Käräjäoikeus pyytää toiselta osapuolelta tämän jälkeen hakemukseen kirjallisen vastauksen.

Käräjäoikeudelta voi hakea myös tuomioistuimen aiemman päätöksen tai sosiaalitoimen vahvistaman sopimuksen muuttamista, jos vanhempien tai lapsen olosuhteet ovat muuttuneet tai muutoin on aihetta. Hakemus on vapaamuotoinen, mutta useimmilla käräjäoikeuksilla on hakemuskaavakkeita, jotka helpottavat hakemuksen laatimista.

Mikäli hakemuksessa on haettu väliaikaismääräystä, käräjäoikeus järjestää väliaikaisistunnon, jossa päätetään mm. siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu riidan oikeusprosessin aikana. Vanhemmat voivat käyttää asian hoitamisessa apunaan lakimiesavustajaa. Oikeudellista apua voi saada oikeusaputoimistoista, yksityisiltä asianajajilta ja muilta lakimiehiltä, joilla on lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana.

Länsi-Uudenmaan oikeusaputoimisto

Lapsen huoltoa koskevien erimielisyyksien käsittely

Ellei asiaa sovita, käräjäoikeus voi pyytää sosiaaliviranomaiselta selvityksen perheen tilanteesta. Selvityksen tekijät tekevät kotikäynnin vanhempien luokse, selvittävät lapsen mielipiteen ja hankkivat tarvittaessa tietoja muilta viranomaisilta.

 

Olosuhdeselvitys

Ensijaisesti vanhemmat sopivat lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisista, mutta mikäli vanhemmat eivät kuitenkaan pääse keskinäiseen sopimukseen, voidaan asiasta päättäminen siirtää käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeudelta voi hakea myös tuomioistuimen aiemman päätöksen tai sosiaalitoimen vahvistaman sopimuksen muuttamista, jos vanhempien tai lapsen olosuhteet ovat muuttuneet tai muutoin on aihetta. Hakemus on vapaamuotoinen, mutta useimmilla käräjäoikeuksilla on hakemuskaavakkeita, jotka helpottavat hakemuksen laatimista.

Ennen päätöksentekoa tuomioistuimen on tarvittaessa pyydettävä sosiaalilautakunnalta selvitys vanhempien ja lapsen tilanteesta. Tätä selvitystä kutsutaan myös nimellä olosuhdeselvitys. Tuomioistuin pyytää selvityksen siitä kunnasta, missä lapsella, lapsen vanhemmilla, huoltajalla tai huoltajaksi esitetyllä on kotipaikka. Jos vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, pyyntö menee molempien vanhempien kotikuntien sosiaalilautakunnille, joiden tulee valmistella selvitys yhteistyössä.

Selvityksen keskeisenä tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoa perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista huoltoasian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Selvityksen avulla tuomioistuin saa tietoa myös lapsen mielipiteestä ja toivomuksista.

Olosuhdeselvityksen sisältö on yksilöllinen. Se kuitenkin sisältää aina vanhempien tapaamiset, asiakirjapyynnöt (minimissään poliisi) sekä mahdollisesti kotikäynnin ja lapsen kuulemisen.