Lapsen huolto

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden, toivomusten ja ikätason mukaisesti. Lapsen huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä.

Lapsen syntyessä äidin avioliiton aikana, lapsen isyys ja huoltajuus määrittyvät äidin avioliiton perusteella aviopuolisolle.

Kun vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään lapsen syntyessä, äiti on yksin lapsen huoltaja. Tunnustamalla lapsen isyyden tai äitiyden ennen lapsen syntymää, tuo tunnustajalla vanhemmuuden vahvistamisen myötä huoltajuuden.

Lapsen syntymän jälkeen yhteishuoltosopimus tehdään lastenvalvojan luona.

 

Yhteishuolto

Lapsen huoltajat huolehtivat yhdessä lapsen kasvatuksesta, uskontokunnasta, koulutuksesta, terveydestä ja päättävät lapsen kansalaisuudesta, asuinpaikasta ja nimestä sekä edustavat lasta häntä koskevissa asioissa eri viranomaisissa. Huoltajat ovat yleensä myös lapsen edunvalvoja eli hoitaa lapsen omaisuutta.

 

Huoltajien välisten tehtävien jakaminen

Yhteishuoltajat voivat tarvittaessa sopia keskinäisestä tehtäviensä jakamisesta, jos lapsen etu sitä edellyttää. Tehtävienjakosopimus tai tehtävienjakomääräys voi koskea päätöksentekoa esimerkiksi terveyden- tai sairaanhoidosta, varhaiskasvatuspaikasta tai koulusta. Tehtävät voidaan jakaa esimerkiksi niin, että toinen huoltaja päättää yksin terveyden- ja sairaanhoidosta ja muista asioista huoltajat päättävät yhdessä.

Lapsen huoltajuudella ei ole merkitystä lapsen ja vanhemman välisiin tapaamisiin. Laki turvaa lapsen oikeuden tavata molempia vanhempiaan, jos nämä eivät asu yhdessä. Lapselle on tärkeää, että hänellä on pysyvät suhteet molempiin vanhempiin.

 

Yksinhuolto

Yksinhuolto tarkoittaa, että lapsella on vain yksi huoltaja. Yksinhuoltaja voi tehdä lasta koskevat päätökset yksin ja lähtökohtaisesti vain huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja eri viranomaisilta.

 

Tiedonsaantioikeus

Viranomaiset kuten päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi antavat lasta koskevat tiedot lähtökohtaisesti vain huoltajalle.

Vanhemmalle tai muulle henkilölle, joka ei ole huoltaja, voidaan vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Tietojensaantioikeudella voidaan edistää huollosta erotetun vanhemman tai muun henkilön mahdollisuuksia osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen.

Oikeus tietoihin voi koskea joko kaikkia asioita tai sopimuksessa määrättyjä asioita. Tietojensaantioikeus voidaan esimerkiksi rajata koskemaan vain tiettyjä tahoja, kuten päiväkotia. Toisaalta voidaan sopia myös vanhemman yleisestä tietojensaantioikeudesta, johon tehdään rajauksia. Vanhemmalla voi olla esimerkiksi yleinen tietojensaantioikeus, joka ei kuitenkaan koske terveyden- ja sairaanhoitoa.

 

Oheishuolto

Lapsen huolto voidaan uskoa myös muulle henkilölle kuin lapsen vanhemmille. Oheishuoltajalla on samat oikeudet kuin huoltajalla päättää lapsen asioista ja saada tietoa lapsen asioista eri viranomaisilta. Lisäksi lapsi voi asua virallisesti oheishuoltajan luona.

Oheishuoltoa koskevan järjestelyn on oltava lapsen edun mukainen. Oheishuollosta voidaan sopia esimerkiksi tilanteessa, jossa oheishuoltajan avulla voidaan tukea lapsen kasvuolosuhteita niin, että vältytään huostaanotolta.

Riidattomissa tilanteissa huoltaja/huoltajat voivat tehdä sopimuksen huollon uskomista muulle henkilölle lastenvalvojan luona, mutta myös tuomioistuin voi päättää lapsen yhteishuollosta ja lapsen asumisesta oheishuoltajan luona.

Oheishuoltaja ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.