Isyyden selvittäminen

Isyyslaissa säädetään, että isyys joko todetaan isyysolettaman perusteella tai vahvistetaan erikseen. Isyyden toteaminen tapahtuu avioliiton perusteella; jos lapsen äiti on ollut avioliitossa lapsen syntyessä, aviomies oletetaan aina lapsen isäksi. Tällöin vanhemmat ovat yhdessä myös lapsen huoltajia. Sen sijaan lapsen syntyessä avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä.

Isyys tulee vahvistaa, vaikka vanhemmat olisivat lapsen syntyessä avoliitossa. Jos vanhemmat solmivat avioliiton lapsen syntymän jälkeen, on isyys myös tuolloin vahvistettava erikseen.

Isyyden vahvistaminen luo oikeudellisesti pätevän sukulaisuussuhteen isän ja lapsen välille. Lapselle syntyy oikeus elatukseen 18 ikävuoteen asti ja sen jälkeen harkinnanvaraiseen koulutusavustukseen, jos se katsotaan kohtuulliseksi. Lisäksi lapselle syntyy perintöoikeus isän ja isänpuoleisten sukulaisten jälkeen. Lapselle syntyy oikeus isän sukunimeen sekä oikeus tavata ja tuntea isänsä. Jos lapsen isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, on lapsella oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä isänsä jälkeen sekä oikeus saada isänsä kuoleman jälkeen vakuutuksen perusteella mahdollisesti maksettavaa eläkettä.

Isyyden vahvistaminen luo myös isälle mahdollisuuden lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuuteen.

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on lapsen äiti, mutta isyyden vahvistamisen jälkeen myös isästä voi tulla huoltaja joko vanhempien sopimuksella tai oikeuden päätöksellä. Mikäli vanhemmat tekevät isyyden tunnustamisen ennakollisesti äitiysneuvolassa, tulee isästä huoltaja ilman erillistä sopimusta/päätöstä asiasta.

Vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona lapsen huollosta, elatuksesta tai tapaamisoikeudesta. Löydät niistä enemmän tietoa muilta perheoikeudellisten asioiden sivuilta.

(Isyyslaki 13.1.2015/11)