Elatus-, huolto- ja tapaamisasiat

Lapsen elatus

Lain mukaan molempien vanhempien tulee vastata lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Kun vanhemmat asuvat erillään, on hyvä virallistaa muualla asuvan vanhemman elatusvastuu tekemällä asiasta kirjallinen sopimus.

Elatusapu

Elatusavun määrästä vanhemmat voivat neuvotella lastenvalvojan luona. Elatusavun määrää arvioidaan yksilöllisesti. Avun suuruus riippuu lapsen tarpeista ja vanhempien maksukyvystä. Elatussopimus tehdään kirjallisesti. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien yhdessä sopiman elatussopimuksen. Elatussopimus laaditaan lapsen täysi-ikäisyyteen asti.  Joissakin tilanteissa sopimuksen laatiminen määräaikaisena on perusteltua.

Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.  Uuden sopimuksen tekeminen edellyttää aina kummankin sopijaosapuolen suostumusta asiaan.

Oikeusministeriö on antanut ohjeen (suositus) elatusavun suuruuden arvioimiseksi.  Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa indeksikorotuksen suuruuden vuosittain joulukuun aikana.

Indeksikorotus

Elatusavut on sidottu elinkustannusindeksiin (laki 29.8.2008). Edellä mainitun lain mukaan elatusapuja korotetaan/lasketaan vuosittain elinkustannusindeksillä.
Elatusapujen määrät nousevat 1.1.2019 lukien 1,5 %:lla.

Elatustuen määrä on 1.1.2019 lukien 158,74 €/kk lasta kohden.

Elatustuki

Jos vanhempi jättää sovitun elatusavun maksamatta, turvataan lapsen elatus Kelan maksamalla elatustuella.  Elatustukea haetaan myös jos elatusavun määrä on määritetty elatustukea pienemmäksi tai isyyttä ei ole vahvistettu. Kela hoitaa elatustuen myöntämisen ja maksamisen sekä elatusapujen perinnän.

Koulutusavustus

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös 18 ikävuoden jälkeen, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Koulutusavustus koskee käytännössä lukio-opiskelua ja ammattiin valmistavaa koulutusta.   Koulutusavustuksen määrästä ja sen maksuajasta on mahdollista laatia kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja voi vahvistaa.  Lapsi on 18 vuotta täytettyään toinen sopijaosapuoli.

Lapsen huolto ja asuminen

Huoltajan tehtävänä on vastata lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Hänellä on oikeus tehdä lasta koskevia päätöksiä, edustaa lasta sekä oikeus saada tietoja lapsesta.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat.  Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, on äiti yksin lapsen huoltaja. Vanhemmat voivat sopia isyyden tunnustamisen yhteydessä yhteishuoltajuudesta.

Vanhempien erotessa vanhemmat voivat tehdä sopimuksen koskien lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta.

Vanhemmat sopivat kumman luona lapsi asuu.  Vaikka lapsi olisi vuoroviikoin kummankin vanhemman luona, lapsella voi olla vain yksi osoite.  Asumistukea ja lapsilisää myönnetään osoitteen mukaan.  Lapsen asumista koskevalla ratkaisulla on myös merkitystä lapsen päivähoitopaikan ja koulupiirin määräytymiseen.

Yhteishuollossa vanhemmat päättävät yhdessä lapsen hoidosta, kasvatuksesta, sukunimestä, passista, asuinpaikasta, kansalaisuudesta, uskonnosta, koulutuksesta, terveydenhuollosta sekä omaisuuden hoidosta.  Lapsen kanssa asuva vanhempi voi kuitenkin yhteisen huollon estämättä päättää lapsen arkisista asioista, päivittäisestä hoidosta ja huolenpidosta. Molemmat huoltajat voivat saada lasta koskevaa tietoa eri viranomaisilta. Yhteishuollon edellytys ei ole, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin luona.

Mikäli vanhemmat eivät päädy yhteishuoltajuuteen tulee toisesta vanhemmasta yksinhuoltaja. Tällöin vanhempi on yksin vastuussa lapsen asioista ja lasta koskevasta päätöksenteosta. Huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan sekä tavata kumpaakin vanhempaansa.

Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta lastenvalvojan luona tai viedä asian tuomioistuimen päätettäväksi.  Tuomioistuimen päätöksellä huoltajien kesken voidaan myös jakaa heidän tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa.  Tuomioistuin voi päättää myös huollon uskomisesta vanhempien ohella jollekin muulle henkilölle, esim. isovanhemmalle. Huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai solmii avioliiton ennen sitä.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.  Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeudesta keskenään, tehdä asiaa koskevan sopimuksen lastenvalvojan luona tai viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Lapsen tapaamisoikeuden toteutuminen on kummankin vanhemman vastuulla.  Tapaamissopimus voidaan tehdä määräaikaisena ja tarkistaa sitä tarvittaessa, esim. lapsen aloittaessa päivähoidon tai koulunkäynnin.
Mikäli tapaamisoikeuden toteutumiseen liittyy vaikeuksia (asunnottomuus, valvotun tapaamisen tarve yms.) voi tapaamisen järjestämiseksi saada apua lastenvalvojalta.
Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.  Uuden sopimuksen tekeminen edellyttää aina kummankin sopijaosapuolen suostumusta asiaan.

Jos sopimukseen ei päästä

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huoltoa, asumista ja/tai tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevissa asioissa, he voivat hakea päätöstä asiaan käräjäoikeudelta.

Ennen asian käsittelyä käräjäoikeudessa riita-asiana on vanhemmilla mahdollisuus asiantuntija-avusteiseen huoltoriitojen sovitteluun (ns. Follo-sovittelu). Sovittelussa vanhemmat voivat asiantuntija-avustajan ja käräjäoikeuden tuomarin avustuksella pyrkiä sopuun lapsiaan koskevissa asioissa. Käräjätuomari voi vahvistaa sopimukset samassa tilaisuudessa, ilman erillistä oikeuden istuntoa.

Mikäli sovittelussa ei päästäisi sovintoon, asia etenee käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Ennen päätöksen tekoa käräjäoikeus pyytää yleensä selvityksen sosiaaliviranomaisilta vanhempien ja lasten tilanteesta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen toimistossa ja kotikäynneillä. Sosiaalityöntekijät pyytävät yleensä tietoja esimerkiksi lapsen päivähoitopaikasta, koulusta ja muilta viranomaisilta. Selvityksessä on tarkoitus kuvata molempien vanhempien valmiuksia huolehtia lapsesta sekä lapsen tarpeita ja omia mielipiteitä asiasta. Tuomioistuin käyttää selvitystä oman päätöksentekonsa tukena.

Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen selvitystyön aikana, asia oikeudessa raukeaa ja lastenvalvojat voivat vahvistavaa sopimuksen.