Sotemenojen kasvupaine

Suomalaisen julkisen keskustelun seuraaja ei voi välttyä kuulemasta sitä tosiasiaa, että väestö ikääntyy. Taustalla on se positiivinen asia, että ihmisten elinikä on pidentynyt huomattavasti. Samalla sotien jälkeen syntyneet ns. ”suuret ikäluokat” tulevat vanhuusikään. Toisaalta syntyneiden lasten määrä on lähtenyt jyrkkään laskuun. Tämä tarkoittaa, että hoivaan ja terveydenhuoltoon tarvitaan merkittävä määrä lisää resursseja. Tulevista kustannuksista selviytymiseksi Suomessa suunnitellaan laajaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta (sote).

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousupaine näkyy Lohjallakin. Oheisessa kuvassa on esitetty väestöennusteiden valossa erilaisten palveluiden tarpeen kehitys vuodesta 2017 vuoteen 2032. Ikääntyminen näkyy siinä erittäin huomattavana hoivan tarpeen kasvuna. Samaan aikaan pienenevien ikäluokkien takia esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarve pienenee.

Taloudellisen kestävyyden ylläpitämiseksi kunnat joutuvat samanaikaisesti pyrkimään tehostamaan niitä palveluita, joiden tarve kasvaa voimakkaasti. Samaan aikaan niitä palveluita, joiden tarve vähenee, joudutaan supistamaan ainakin tarpeen vähenemistä vastaavalla määrällä.

Sosiaali- ja terveysmenot (”sotemenot”) Lohjalla ovat kasvaneet vuosina 2009-2016 keskimäärin 3,9 % vuodessa. Kustannusten nykytasolla 3,9 % tarkoittaa rahana lähes 6 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän verran lisää vuodessa tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen entisten lisäksi, mikäli menot kasvavat 3,9 %:n vuosivauhtia. Summa vastaa noin 0,75 prosenttiyksikön veronkorotusta vuosittain.

Seuraavassa kuviossa havainnollistetaan kasvavien sotemenojen suhdetta kaupungin tulojen kehitykseen. Kuvaajassa on esitetty kaupungin tulojen kehitystä vuodesta 2014 vihreällä viivalla. Tulot pitävät sisällään toimintatuotot (maksut, myyntituotot, avustukset), verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot.

Viimeisimmän, vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeen Lohja korotti kunnallisveroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksikköä vuodelle 2014 sekä seuraavana vuonna toiset 0,5 prosenttiyksikköä. Veronkorotusten ja taloudellisen kehityksen parantumisen myötä kaupungin tulot olivat vuonna 2016 jo 13,2 miljoonaa euroa korkeammat kuin vuonna 2014.

Sitten tehtiin kiky-sopimus, joka heikensi kuntataloutta [ks. Esim. https://yle.fi/uutiset/3-10490909] ja käänsi kaupungin tulot laskuun. Verotulojen pieneneminen jatkui vuonna 2017. Samaan aikaan Lohjalla päättyi kuntaliitoksen valtionosuuskompensaatio. Sillä kompensoidaan sitä, että erillisinä kuntina Lohjan, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan valtionosuudet olisivat olleet miljoonia euroja suuremmat kuin yhtenä kuntana. Tätä erotusta korvattiin asteittain laskevana valtionosuuskompensaationa viisi vuotta kuntaliitoksesta. Viimeisenä maksuvuonna 2017 summa oli vielä 2,6 miljoonaa euroa, jota vuonna 2018 siis ei enää maksettu.

Kahden edellisen vuoden aikana Lohjan tulot ovat laskeneet 3,6 miljoonaa euroa vuoteen 2016 verrattuna, vaikka erilaisia maksuja ja kiinteistöveroa on korotettu.

Samaan aikaan sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet 11,39 miljoonaa euroa vuoteen 2014 verrattuna ja 3,68 miljoonaa euroa vuoteen 2016 verrattuna. Näin ollen pelkästään sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet miljoonia euroja enemmän kuin kaupungin tulot.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Lohjan heikentyneen taloudellisen tilanteen takana on sosiaali- ja terveysmenojen kustannusten kasvu yksinäänkin miljoonia enemmän, kuin kaupungin tulojen kehitys samaan aikaan on ollut.

Koska kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden menot muihin kuntiin verrattuna ovat jo valmiiksi korkeat [kts. Mihin rahamme kuluvat?], on kaupungin talouden tasapainottamisessa välttämätöntä tarkastella mahdollisuuksia näiden kustannusten hillitsemiseksi.