Muihin kuntiin verrattuna raskas kustannusrakenne

Kuntataloudessa vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi esimerkiksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Lohjalla vuosikate on historiallisesti ollut muihin kuntiin verrattuna pieni, joka kertoo kaupungin käyttävän palveluihin enemmän rahaa kuin kestävästi olisi varaa. Tämä on näkynyt investointien minimoimisena ja korjausvelan kasvuna.

Oheisessa kuvaajassa on esitetty Lohjan vuosikate asukasta kohti vuodesta 1993. Toinen kuvaaja kuvaa kuntien keskimääräistä vuosikatetta vuodesta 2000 eteenpäin. Siitä nähdään, että Lohjan vuosikate on koko 2000-luvun ollut joka vuosi selvästi pienempi, kuin kunnilla keskimäärin. Jos Lohjan vuosikate olisi ollut kuntien keskimääräisellä tasolla, olisi 2000-luvulla ollut mahdollisuus investoida n. 128 miljoonaa euroa enemmän ilman velkaantumista.