Mihin rahamme kuluvat?

Kunnille on laissa ja asetuksissa osoitettu runsaat 600 lakisääteistä tehtävää ja lähes 1000 velvoitetta. [Lähde: https://vm.fi/kuntien-tehtavat-ja-toiminta], jotka kuntien on hoidettava. Yli puolet rahoituksesta tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon, yli kolmasosa opetus- ja kulttuuritoimintaan ja n. 7% muuhun toimintaan. [Lähde: https://www.stat.fi/til/kta/2017/kta_2017_2018-09-21_tie_001_fi.html]

Oikean kuvan saamiseksi Lohjan talouden tilanteesta on syytä verrata rahankäyttöämme muihin kuntiin, joita koskevat samat lait ja velvoitteet. Näin saadaan esille, missä asioissa Lohjan kustannukset ovat korkealla ja mitkä palvelut tuotetaan edullisemmin.

Kuntien välisten kustannusten vertailu ei ole helppoa, koska järjestämistavat ja kustannusten kirjaamisen tavat vaihtelevat. Käytettävissämme on kuitenkin useita erilaisia vertailuja, joiden perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä Lohjan palvelurakenteesta.

Vuonna 2014-2015 Lohjalla toteutettiin palveluverkkoselvitys. Sen pohjaksi FCG toteutti kustannusvertailuraportin, jossa analysoitiin Lohjan kustannusrakennetta ja tulevia paineita. Raportissa oli verrattu Lohjan vuoden 2013 kustannustasoa toiminnoittain vertailukuntajoukon kolmanneksi edullisimpiin kuntiin. Tällä tavalla verrattuna Lohjan palveluiden säästöpotentiaaliksi saatiin jopa 49,2 miljoonaa euroa. Suhteessa edullisimpiin kaikkein kalliimpia palveluita Lohjalla olivat vanhuspalvelut, perusopetus, erikoissairaanhoito, lastensuojelu, perusterveydenhuolto ja liikenneväylät.

Vuonna 2016 Lohjan kaupunki tilasi Kuntamaisema-vertailun, jossa vuoden 2015 tilinpäätöstietoja verrattiin hyvin monipuolisesti vertailukuntien joukkoon. Vertailun mukaan säästöpotentiaalia olisi erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa (9 miljoonaa euroa), sivistys- ja vapaa-ajan palveluissa (3,7 miljoonaa euroa) sekä kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloprosentin pienentämisessä.

Kaupungin tekninen toimi todettiin (liikenneväylien ylläpitoa lukuun ottamatta) erityisen kustannustehokkaaksi ja varoitettiin korjausvelan kasvun vaarasta. Keskushallinnon palveluiden kustannustaso oli kuntien vertailussa selvästi matalampi, sen osuus kunnan tilinpäätöksestä matala ja henkilökunnan määrä matalampi kuin vertailukunnissa keskimäärin.

Alkuvuonna läntisen Uudenmaan 10 kuntaa tilasivat yhdessä omien sosiaali- ja terveyspalveluidensa kustannusanalyysin, jonka toteutti Nordic Healthcare Group. Aineiston mukaan Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot olivat selvästi vertailuryhmän kalleimpien joukossa.

Kuntaliitto julkaisee verkkosivuillaan kustannusrakenne-kuvaajaa, jossa voi tarkastella jokaisen Suomen kunnan kustannusrakennetta ja verrata tätä muihin kuntiin. Seuraavassa koottuna joitain vertailuja, joissa mukana vuosien 2016 ja 2017 vertailutiedot. Lähde: https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/kustannusrakenne

 

Yhteenvetona voidaan useiden kustannusvertailujen pohjalta sanoa, että

  • Lohjan hyvinvointipalveluiden kustannustaso eri vertailuissa johdonmukaisesti kautta linjan verrokkiryhmiä kalliimpaa = kalliit peruspalvelut
  • Lohjan panostukset kasvuun, infrastruktuuriin, joukkoliikenteeseen ja elinvoimaan verrokkiryhmiä matalammalla tasolla = vaatimattomat kasvun eväät
  • Nykyistä palvelurakennetta ei kyetä ylläpitämään nykyisellä veroprosentilla

Paljon keskustelussa esillä oleva hallinto on Lohjalla muihin kuntiin verrattuna kevyellä tasolla ja sitä on viimeisten vuosien aikana edelleen kevennetty. Helppoja ratkaisuja ei ole, vaan kustannustason aleneminen vaatii palveluverkkojen ja palveluiden tuotantotapojen laajaa muuttamista. Tällaiset ratkaisut herättävät usein paljon keskustelua, ristiriitoja ja ovat poliittisesti vaikeita.