Mikä on Lohjan työvoiman tilanne tulevaisuudessa?

Blogikirjoitus | Tapani Tapiola, Lohjan kaupungin yrityspalvelupäällikkö

Lohjalla jonkin verran yrityksiä kiertäneenä ja nähneenä täytyy todeta, että täällä Lohjalla on paljon hienoja yrityksiä ja mukavia yrittäjiä. Yritysvierailussa kaikista mukavinta on kuulla yrittäjien yrittäjätarina. Joillakin yrittäjyys on alkanut autotallissa, missä on korjattu ja hitsattu jotain pientä alumiinia tai muuta rautaa. Joskus kuulee tarinaa missä yrittäjä on taas halunnut kokeilla omaa ideaan käytännössä. Jollain yrittäjyys on alkanut vapaa-ajan harrastuksesta, ja jotkut ovat saattaneet periä yrityksen. Tarinoita on laidasta laitaan.

Olen huomannut, että vuoropuhelu yrittäjien kanssa on aika laaja ja välillä keskustelemme asiasta tai asian vierestä ja joskus jopa debatoimme kaupungista ja sen palveluista/hankinnoista/tehtävistä/tukemisista yms. tärkeintä näissäkin keskusteluissa on vuoropuhelu ja näkemyksien jakaminen.

Yksi keskustelujen puheenaiheena on ollut yrittäjien kanssa työvoima ja sen saatavuus täällä Lohjalla. Usein tällaisissa keskusteluissa yrittäjät korostavat tulevan työntekijän ammattitaitoa sekä asennetta. Vaatimus ei suoranaisesti kuulosta kovin kovalta, mutta kun jatkokeskusteluissa aukeaa tarkemmin sana ammattitaito, niin sen merkitys muuttuu. Kun ammattitaitoon sisällytetään vielä työkokemusta, niin muuttujia on paljon. Jos taas hieman aukaistaan tuota sanaa asenne, niin sieltä löytyykin sitten enemmän yhteisiä tekijöitä. Aika usein tulee sana ”halu” esille. Yrittäjät toivovat työntekijöiltään, että heillä olisi halua oppia, halua tehdä töitä, halua nousta aamulla töihin jne.

Tällaisissa keskusteluissa sitten mietityttää että, miten Lohjan kaupunki voisi turvata lohjalaisille yrityksille työvoiman saatavuuden, kun yritysten ja yrittäjien vaatimus on aika laaja. Aikaisemmin kaupungit ovat olleet siinä uskossa ja toivoissa, että omasta kaupungista löytyisi työntekijä kaupungissa olevalle yritykselle. Näissäkin on käytetty ja käytetään edelleen mittarina työpaikkaomavaraisuutta. Eli yhtä kaupungissa olevaa työpaikkaa kohti on yksi työntekijä. Jos työpaikkaomavaraisuus olisi 100 %, niin kaupungissa ei olisi yhtään työtöntä työnhakijaa. Tällainen tilanne olisi varmaankin jollain tapaa ideaali, mutta siinä tapauksessa tilanne olisi työvoiman saatavuudessa pyöreät 0, eikä kaupungin kehittämistä välttämättä enää tehtäisi, koska todennäköisesti tyydyttäisiin siihen tilanteeseen, että kaikki on nyt hyvin. Lohjalla työpaikkaomavaraisuus vuonna 2015 oli 79,6 %, joten luku siinä mielessä kertoo, että Lohjalla on työvoimaa käytettävissä yrityksille se 20,4 %, nyt pitäisi tuosta joukoista löytää se oikea tekijä, joka täyttää yrityksien/yrittäjän vaatimukset. Omasta mielestäni tuollainen työpaikkaomavaraisuus tarkastelu ei oikeastaan kerro tämän päivän vaatimuksista työvoiman saatavuuteen. Yrityksille kaupungin työpaikkaomavaraisuus mittari ei ole tärkeä, vaan osaava henkilöstö. Osaava henkilöstö saattaa asua naapurikunnassa, vaikka työ olisikin Lohjalla. Tai työ on naapurikunnassa ja työvoima asuu Lohjalla.

Nyt kun LohjaEXPOa taas järjestetään Lohjalle, niin tulee mieleen keskustelut työvoiman saatavuudesta. Jotta meillä olisi yhteinen näkökulma työvoimaan saatavuudesta, niin aukaistaan hieman termistöä mitä tuo työvoima tarkoittaa. Wikipedian mukaan ”Työvoimalla tarkoitetaan kaikkia niitä 15–74-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Työvoima jaetaan työttömiin ja työssäkäyviin. Koululaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä ei yleensä lasketa kuuluvaksi työvoiman piiriin”.

Jos tarkastelemme työvoiman saatavuutta ihan yleisesti koko Suomen näkökulmasta, niin huomataan alla olevasta tilastosta, että ei tässä näyttäisi olevan työvoiman saatavuuden kannalta ongelmia. Lohjallakin 2007 työvoimaa oli käytettävissä 23 105 henkilöä. Sekä vuonna 2015 työvoimaa oli 22 759.

Jos Suomessa ei tilastollisesti lähivuosina työvoiman saatavuus ongelmaa ole niin mistä sitten on oikein kysymys. Lähdin tarkastelemaan asiaa sitten hieman tarkemmin Lohjan näkökulmasta. Aikaisemmin kun puhuttiin työvoimasta, niin nyt tarkastellaan asiaa työllisistä. Työlliset taas tarkoittaa sitä, että ovat töissä ja iältään 15-74 vuotiaita.

Lohjan alueella tilastollisesti työlliset jakaantuivat seuraavasti;

Tilastollisesti kun tarkastellaan työllisten määrää Lohjalla, niin erityisesti huomioita herättää se, että -50 ja -60 luvun välillä syntyneiden työllisten määrä, jotka ovat vielä työelämässä mukana eläköityvät (tässä esimerkissä noin 65 vuotiaina), mikä tarkoittaa sitä, että Lohjalaisesta työllisistä vapautuu 3 990 vanhaa työpaikkaa 2024 vuoteen mennessä ja vuoteen 2034 mennessä on vapautunut jo 9 652 vanhaa työpaikkaa, joka vastaa melkein puolta 2015 vuoden työllisistä. Tilastollisesti näyttäisi siltä, että nyt Lohjalla työssä olevista henkilöistä melkein puolet tulee olemaan eläkkeellä 2034 mennessä. Luku on todella hurja, jos pitkällä tähtäimellä asiaa tarkastellaan. Tässä asian yhteydessä ei tietenkään voida tietää kuka jää ja milloin eläkkeelle, joten tarkastelua onkin keskimääräisesti tehty.

Ongelmahan tulevaisuudessa työllisten määrässä ei tule olemaan pelkästään eläköityminen, vaan myös työllisten vähentyminen. Karkeasti ajateltuna töissä olevat nuoret ja keski-ikäiset ei riitä tilastollisesti täyttämään niitä paikkoja, jotka eläköitymisen puitteissa vapautuu. Joten voidaan kyllä sanoa, että Lohjalla tulee olemaan työvoiman saatavuuden kanssa haasteita. Lisäksi jos tarkasteluun otettaisiin uudet työpaikat, jotka kilpailevat vanhojen työpaikkojen kanssa niin ne tuovat kyllä oman lisähaasteensa työllisiin.

Jos nyt sitten tarkastellaan Lohjan toimialaa työpaikoittain niin Tilastokeskuksen mukaan 2015 vuonna Lohjalla oli työllisiä tilastollisesti 19 582, josta suurin osa työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Lohjan alueen suurin työllistäjä on siis terveys- ja sosiaalipalvelut. Terveys- ja sosiaalipalvelut ovat laaja-alainen toimiala. Kunnallinen ja yksityinen perusterveydenhoito, HUS:n erikoissairaanhoito sekä seudullinen terveydenhoitokeskittymä ovat merkitykseltään isoja Lohjalle. Lohjan osalta SOTE –uudistuksen vaikutukset ovat vielä epäselvät, mutta sen merkitystä voidaan jo alustavasti spekuloida isossa kuvassa. SOTE -uudistus voi olla Lohjalle uusi kasvun mahdollisuus, jos tilanne osataan oikein nähdä ja toimia, mutta se voi olla myös pahimmassa tapauksessa tuleva elinkeinorakenteellinen haaste.

Lohja kehittyi aikoinaan teollisuuden mukana, mikä loi uusia työpaikkoja paljon. Aikoinaan teollisuuden yritykset pyrkivät veden läheisyyteen, mikä näkyy tänäkin päivänä siinä, että teollisuuden pitkän linjan toimijoita on paljon vesistöjen läheisyydessä. Nykyään teollisia toimijoita ohjataan muihin paikkoihin kuin vesistöjen läheisyyteen. Lohjan elinkeinorakenne on myös muuttunut noista teollisuuden vetämistä kultaisista vuosista. Teollisuudesta on työpaikkoja kadonnut, mutta se on edelleen Lohjan yksi vahvimpia toimialoja Lohjalla. Teolliset yritykset ovat myös Lohjan suurimpia työllistäjiä, joilla on iso merkitys muihin toimialoihin. Teollisuuden yritykset eivät työllistä pelkästään omia työntekijöitä vaan ne myös ostavat paljon palveluita toisilta yrityksiltä, joten työllistävää vaikutusta ei tulisikaan tarkastella pelkästään teollisten yritysten työllisyyden perusteella.

Lohjan teollisuus on viime vuosina sijoittanut ja investoinut rahaa automatisaatioon sekä tuotekehittelyyn ja uusiin tuotteisiin. Lohjalaisilla teollisuuden yrityksillä arvioidaan olevan yli 4 milj. € investointisuunnitelmia, joiden ajankohta odottaa vielä sopivaa kohtaa. Teollisissa yrityksissä investointisuunnitelmat ovat pääosin teollisuushallien rakentamista.

Lohjalla kaupan ala on kolmanneksi suurin työllistäjä. Kaupallista alaa todennäköisesti tulee tulevaisuudessa teknologia, itsepalvelut ja ns. showroomit lisääntymään, mikä saattaa joltain osin vaikuttaa kaupan alan rakenteeseen. Lohjalle tehdyn kaupallisen selvityksen (Lempolan kauppapuiston asemakaavan muutoksen kaupallisen selvitys) mukaan vähittäiskauppojen liikevaihto oli parhaimmillaan vuonna 2014.

Kaupalliseen alaan liittyen Lohjalla on rakenteilla uusi kauppakeskus Lohi, sekä suunnitteilla oleva kauppakeskus Hiidenkaari. Näiden kahden kauppakeskuksen lisäksi Lempolan kauppapuistoa kehitetään. Kaupallisen alan investoinnit tuleville vuosille on arvioitu olevan kymmeniä miljoonia.

Jos isossa kuvassa ajatellaan Lohjan työvoiman kannalta tulevia haasteita. Isot ikäryhmät eläköityvät, eikä kaikkiin heidän tehtäviin ole Lohjalta riittävästi työvoimaa saatavilla, joten saatavuutta on paikattava jollain muulla tavalla. Isojen ikäryhmien eläköityminen ei vaikuta pelkästään yhteen toimialaan vaan se tulee vaikuttamaan kaikkiin toimialoihin. Tämä ei ole ainoastaan huono asia, vaan se on myös kasvulle mahdollisuus. Työvoimaa tulisikin houkutella Lohjalle, kun tunnistetaan, että töitä on Lohjalla tulevaisuudessa tarjolla.

Lohjalla teollisuuden toimijat suunnittelevat isoja laajennus- tai uudisrakentamista, kunhan vain rahoitukset tai rahoitusmallit saadaan kuntoon. Uudet teolliset innovaatiot myöskin odottavat omaa aikaansa, mutta niitäkin tunnistetaan olevan täällä Lohjalla.

Lohjan vähittäiskaupan liikevaihto on kehittynyt 2008 – 2015 välisenä aikana noin 35 %, ja tulevaisuudessa ala todennäköisesti tulee vain kasvamaan, kun kauppakeskukset saadaan rakennettua ja niihin on löydetty toimija.

SOTE –uudistuksen myötä uskon ja toivon, että Lohja on hyvissä neuvotteluasemissa, kun sosiaali- ja terveysalan palveluita aletaan tarkastelemaan valtion isolla suurennuslasilla.

 

– Tapani Tapiola
Lohjan kaupungin yrityspalvelupäällikkö