To 15.00 +19 °C, Melkein selkeää ja poutaa, e 5 m/s.
Pe 15.00 +14 °C, Pilvistä, runsasta sadetta, e 8 m/s.
La 15.00 +15 °C, Pilvistä, ja poutaa, e 6 m/s.
Torstai 29.06.2017
Nimipäivää viettävät tänään
Peetu, Pekka, Pekko, Petra, Petri, Petteri, Pietari
Olet tässä:  Ajankohtaista

Puutarhajätteiden hyödyntäminen ja käsittely kiinteistöllä

Puutarhajätteiden hyödyntäminen ja käsittely kiinteistöllä

27.03.2017

Kompostointi kannattaa

Puutarhajätteet kannattaa käsitellä ja hyödyntää mahdollisuuksien mukaan omalla pihamaalla. Kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Omatoiminen kiinteistökohtainen kompostointi säästää niin ympäristöä kuin kukkaroakin. Puutarhajätteistä saa kompostoimalla multaa, joka on oivallista maanparannusainetta. 

Puutarhajätekompostiin sopivia aineksia ovat:
* haravointi- ja ruohonleikkuujäte
* kasvimaan tai kukkapenkin kasvijätteet
* heinä ja olki
* kutterinpuru ja sahanpuru pieninä määrinä
* risuhake sekä muut eloperäiset pihan ja puutarhan jätteet

Risut ja oksat voi itse hakettaa oksasilppurilla ja käyttää kompostissa seosaineena. Haketta voi myös levittää puiden ja pensaiden juurille, vadelmarivien tyville ja mansikkamaan käytäville noin 5-15 cm kerrokseksi. Hake ehkäisee rikkaruohojen kasvua, pitää maan kosteana ja estää maan liettymistä sateella. Hakettimia voi tiedustella konevuokraamoista.

Älä auta rottia lisääntymään

Kiinteistöllä saa kompostoida sillä syntyvää biojätettä ja puutarhajätettä. Taajama-alueella puutarhajätteitä saa kompostoida ainoastaan asianmukaisessa kehikossa. Biojätteiden, joilla tarkoitetaan eloperäisiä elintarvike- ja ruokajätteitä, ympärivuotisen kompostoinnin tulee tapahtua kannellisessa, lämpöeristetyssä ja jyrsijöiltä eristetyssä astiassa siten, että haittaeläinten pääsy kompostiin on estetty. Kompostoinnista ei saa aiheutua haju- tai muita ympäristöhaittoja.

Puutarhajätteiden ja biojätteiden huolimattomasta käsittelystä saattaa aiheutua esimerkiksi haittaeläinten määrän lisääntymistä kaupungin alueella, ja sitä kautta haittaa terveydelle ja ympäristölle.

Puutarhajätteet ja risut voi myös viedä ilmaiseksi Rosk’n Rollin jäteasemille

Mikäli kompostointi omalla tontilla ei onnistu, ottavat Lohjalla Munkkaan jätekeskus sekä Karjalohjan ja Pusulan jäteasemat kotitalouksilta maksutta vastaan haravointijätettä sekä risuja ja oksia. Haravointijätettä ovat puunlehtien, -neulasten ja nurmikon haravoinnista kertyvä jäte. Myös ruohovartiset kasvit ja rikkaruohot juurineen kuuluvat haravointijätteeseen. Haravointijätteen mukana ei saa olla risuja, puunkappaleita, kiviä, roskia eikä muutakaan jätettä. Risujen ja oksien joukkoon kuuluvat alle ranteen paksuiset puiden ja pensaiden oksat, pensasaitojen leikkuutähteet sekä orapihlajat ja ruusupensaat. Risujen ja oksien joukkoon ei saa laittaa haravointijätteitä, vaan jätejakeet on toimitettava jäteasemalle erikseen tai niiden on oltava helposti eroteltavissa. Mikäli risujen ja oksien joukossa on haravointijätettä, ei hakettaminen onnistu ja jätteen vastaanottamisesta peritään maksu.

Puutarhajätteiden läjittäminen kaupungin yleisille alueille on kielletty

Lohjan ympäristönsuojelu on havainnut, että monella alueella Lohjalla on viety puutarhajätteitä yleisille alueille. Puutarhajätteitä ei saa läjittää kaupungin omistamille yleisille maa-alueille. Jätteiden vienti puistoihin, lähivirkistysalueille tai kaupungin metsiin on kielletty. Myöskään toisten yksityisille maille ei saa ilman maanomistajan lupaa viedä puutarhajätteitä. Jätteiden vienti puistoihin ja metsiin on myös jätelaissa kiellettyä roskaamista, josta voi ilmoittaa Lohjan ympäristönsuojeluun. Puutarhajätettä ja puutuhkaa saa kuitenkin kohtuullisessa määrin käyttää oman kiinteistön maanparannusaineena.

Jätteiden poltto on kielletty eikä savua ole terveellistä hengittää

Lopuksi muistutetaan, että taajaan rakennetulla alueella oksien, risujen ja lehtien sekä muiden jätteiden avopoltto on kielletty. Puutarhajätteiden poltosta syntyy häkää, hiilivetyjä ja pienhiukkasia, jotka heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat naapurustoon viihtyvyys- tai terveyshaittaa. Kielto ei koske haja-asutusalueella eli taajaan rakennetun alueen ulkopuolella tapahtuvaa kuivien oksien ja risujen, maa- ja metsätaloudessa syntyvien vaarattomien polttokelpoisten jätteiden, kuten kuivien olkien ja hakkuujätteiden, sekä käsittelemättömän puutavaran vähäistä avopolttoa. Avopoltolla tarkoitetaan myös polttamista esimerkiksi tynnyrissä tai vastaavassa astiassa. Polttamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta savu-, noki- tai hajuhaittaa eikä muuta ympäristö- tai terveyshaittaa naapureille tai lähiympäristölle. Poltettavan materiaalin tulee olla kuivaa. Märkää, maalattua, kyllästettyä tai muita haitallisia aineita sisältävää puuta tai lastulevyä ei saa polttaa.

Oksien ja risujen poltossa muodostuvat pienhiukkaset voivat aiheuttaa merkittäviä terveyshaittoja. Lyhytaikaiset korkeat pitoisuudet voivat aiheuttaa vakavia astma- ja sydänkohtauksia. Pitkäaikainen, vuosia tai vuosikymmeniä kestänyt altistuminen erityisesti polttoperäisille pienhiukkasille aiheuttaa ja pahentaa keuhkosairauksia ja sepelvaltimotautia.

Pelastuslaki (29.4.2011/379, 8 §) määrää, että kulotuksen suorittajan tulee ilmoittaa kulotuksesta ennakolta pelastuslaitokselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös muuta tulenkäyttöä, josta muodostuu merkittävästi savua.

Lisätietoja:

Susanna Komulainen, ympäristötarkastaja, Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu

p. 044- 374 0773, susanna.komulainen(at)lohja.fi

 
Olet tässä: 
Sivun alkuun